– Yksityisiin palveluihin on 2000-luvun aikana tullut yli 300 000 työllistä lisää, samoin viime hallituskauden uudet työpaikat syntyivät pääosin palvelualoille. On selvää, ettei hallitus pysty saavuttamaan työllisyystavoitetta ilman yksityisten palvelujen kasvua, johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta toteaa.
Hallitusohjelma nojaa vahvasti työllisyyden nostoon lyhyessä ajassa: tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 uutta työllistä. Palvelualoilla onkin edelleen parhaat mahdollisuudet tarjota työtä yhä useammalle suomalaiselle.
– Paltan palvelulupauksen mukaisesti palvelualojen työllistäminen ja kasvu jatkuvat yli suhdanteiden, kunhan kasvun edellytyksistä huolehditaan.
Palta lähettääkin ensimmäistä budjettiriihtään aloittavalle hallitukselle seuraavia terveisiä:
Energiaverotuksen uudistus alulle datakeskuksista
Suomen sähköistymistä tulee nopeuttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä vaatii muutoksia energiaverotukseen. Sähköveron taso on oltava sama kaikilla yrityksillä. Nykyisin palveluyritykset maksavat moninkertaista sähköveroa teollisuuteen verrattuna.
Ensi töikseen hallituksen tulee budjettiriihessä toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan pienemmät, alle viiden megawatin datakeskukset siirretään alempaan sähköveroluokkaan.
TKI- ja korkeakoulurahoitus tukemaan uudistumista ja työllisyyttä
Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukevaa pysyväis- ja kertaluontoista Business Finlandin myöntämää innovaatiorahoitusta on lisättävä vähintään hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Rahoituksella on vauhditettava yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Ilman lisäpanostuksia ja sen ohjaamista siten, että yritysten omat tutkimus- ja kehittämispanostukset kasvavat, ei voida saavuttaa hallitusohjelman neljän prosentin BKT -tavoitetta tutkimus- ja kehittämismenojen osalta.
Korkeakouluihin tarvitaan lisää nopeaa, yritysten tarpeita ja elinikäistä oppimista tukevaa koulutusta sekä nykyistä vahvemmat kannusteet yrityslähtöisten opintokokonaisuuksien tarjoamiseen. Rahoitusta kohdennettaessa tulee huomioida erityisesti jatkuvan oppimisen tarpeet.
Tulevaisuusinvestointeja kohdennettava liikenneinfraan
Kunnossa oleva ja kattava liikenneverkko on perusedellytys elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaedellytyksille. Hallitusohjelmassa liikenneverkkomme peruskunnossapito saikin ansaitsemaansa huomiota. LVM esitti omassa budjettiesityksessään perusväylänpidon nykyrahoitukseen 334 miljoonan euron lisäystä sekä toimia mm. suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi. Hallituksen tulee turvata nämä budjetissaan.
Uusiin väyläinvestointeihin tarvitaan lisää rahoitusta. Valtionyhtiöiden myynnistä saatuja tuloja ei tule käyttää uusien pysyvien menojen lisäämiseen vaan kasvua edistäviin liikenneinvestointeihin, joita ovat mm. Väyläviraston keskeisiksi linjaamat rata-, tie- ja vesiväylähankkeet.
Lisätietoja:
Tatu Rauhamäki, puh. 050 521 2907
Elinkeinopolitiikan johtaja, Palvelualojen työnantajat Palta
etunimi.sukunimi@palta.fi
