Minkään suojamuodon tuntemusta ei kyselyyn vastanneiden yritysten joukossa koeta keskimäärin erityisen hyväksi. Vastaajien enemmistö ilmoitti käyttävänsä varsinaista IPR-suojaa, kuten patenttia, tekijänoikeuksia ja hyödyllisyysmallia, vain harvoin tai erittäin harvoin. Sen sijaan muiden suojamuotojen, kuten sopimuksiin perustuvan suojan käyttö on yleisempää. Yritykset, jotka ovat kohdanneet palvelutuotteen sopimatonta jäljittelyä käyttävät suojausta useammin kuin muut yritykset. Samoin yritykset, joilla on omaa IPR-henkilöstöä, käyttävät varsinaista IPR-suojaa selvästi yleisemmin kuin muut.
Kyselyssä selvitettiin myös syitä miksi palvelutuote jätetään suojaamatta. Yleisimmin suojaamisesta ei koeta olevan tarpeeksi hyötyä, jäljittelyä on vaikeaa todistaa, suojaamiskäytäntöjä ei tunneta riittävästi ja toisaalta palvelutuotteiden suojaaminen on kallista. Suojaa ei siis hankita, kun sen vaatimat panostukset ylittävät siitä koituvat hyödyt.
– Eurooppalaisittain suomalaiset tiedetään liikesalaisuuden suojan “heavy usereiksi”. Sen sijaan yli puolet vastaajista ilmoittaa käyttävänsä erilaisia IPR-suojamuotoja erittäin harvoin. Tulos antaa viitteitä, että perinteisten IPR-suojamuotojen koetaan soveltuvan palvelutuotteen suojaamiseen vain rajoitetusti, kommentoi ICapital Oy:n perustaja ja IPR-asiantuntija Kari-Pekka Syrjä.
– Vaikka varsinaisen IPR-suojan käyttöä voi luonnehtia vähäiseksi, 45 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että uudelle palvelutuotteelle tarvitaan suojaa jäljittelyä vastaan ja 28 prosenttia ilmoitti kohdanneensa uuden palvelutuotteen sopimatonta jäljittelyä. Vastaukset kuvaavat osin subjektiivisia kokemuksia, mutta mielestäni luvut ovat silti yllättävän korkeita, Paltan pääekonomisti Matti Paavonen toteaa.
– Erityisesti pk-yrityksissä suojaaminen koetaan usein kalliiksi ja osin myös hyödyttömäksi. Tämän taustalla saattaa olla ajatus siitä, että vaikka oikeudet saataisiin, niiden puolustamiseen ei kuitenkaan olisi resursseja. Pk-yritysten mahdollisuudet oikeuksien puolustamiseen tulisi varmistaa, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä.
Palveluyritysten arvosta merkittävä osa aineettomissa oikeuksissa
Erityisesti palveluyrityksissä suuri osa yrityksen arvosta on aineettomissa oikeuksissa, joiden tasearvon määrittäminen on hankalaa ja markkinaehtoisen rahoituksen edellytyksenä olevat vakuusarvot pienet.
– Keskusteluun aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä ja niiden suojaamisvaihtoehdoista tarvitaan nykyistä enemmän palveluliiketoiminnan näkökulmaa ja yrityksen arvonmääritykseen liittyvää analyysia. Aineettomien oikeuksien suojaamisen näkökulmasta palveluala on vielä lapsen kengissä, vaikka oikeuksien merkitys kasvaa jatkuvasti, toteaa Paltan johtaja Riitta Varpe.
– Nähtäväksi jää, menettävätkö IPR-suojamuodot kokonaan asemansa alustataloudessa. Yrityksiltä edellytetään entistä laajempaa ja syvempää osaamista eri suojaustapojen yhdistämisestä. Vain siten yritykset voivat varmistaa, että ne kykenevät hyödyntämään uusia palveluinnovaatioitaan, Kari-Pekka Syrjä jatkaa.
Suoja kannustaa luovuuteen
Aineettomien oikeuksien suoja on tarkoitettu luovuuden kannustimeksi. Oikeudet innovaation käyttöön on mahdollista suojata käyttäen IPR-suojamuotoja tai muita sopimuksia. Uuden kehittäminen vie usein aikaa ja resursseja. Innovaatioihin investoiminen ei kannattaisi, jos uusi innovaatio ei tuottaisi keksijälleen mitään etua, vaan olisi heti vapaasti kaikkien käytössä. Suojan tarve pätee palveluinnovaatioissa samalla tavoin kuin fyysisten tavaroidenkin kehittämisessä.
– Markkinoiden toimivuuden näkökulmasta aineettomien oikeuksien suojaaminen on tasapainon hakemista. Innovoiminen ei kannata, jos jäljittelyä vastaan ei ole mitään turvaa. Toisaalta liian tiukka suoja saattaa estää markkinoille tuloa, kilpailua ja hidastaa lisäinnovaatioita. IPR-lainsäädännön kehittäminen on siis haastavaa, mutta erittäin tarpeellista, Matti Paavonen sanoo.
OTT Kari-Pekka Syrjän (ICapital Oy) postdoc-tutkimuksessa selvitettiin eri suojamuotojen ja suojaustapojen tietämystä ja käyttöä palveluyrityksissä. Yrityskyselyyn vastasi 89 eri kokoista palveluyritystä. Tutkimusta käsittelevä artikkeli julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
Lisätietoja:
Perustaja ja IPR-asiantuntija Kari-Pekka Syrjä, ICapital Oy, p. 0400 439 670
Johtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353
Pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506
Asiantuntija Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät, p. 040 7760 560
Johtaja Marko Silen, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 548 4217
Materiaali: [download id=”11872″]
Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistii-kan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipal-velujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2018 yhdessä Tilastokeskuk-sen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 alue-järjestöstä ja 62 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi
