Viime vuonna Suomen vaisua talouskasvua piristi ainoastaan palveluvienti, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta. Palveluviennin arvo oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 31 miljardia euroa, eli kolmannes kaikesta viennistä. Kasvua edellisvuoteen oli ennätykselliset 16 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden keskimääräinen kahdeksan prosentin vuosikasvu.
Ennakkotietojen mukaan kaksi kolmasosaa viennin kasvusta tuli palveluviennistä ja talous kasvoi vain prosentin. Ilman palveluvientiä kasvu olisi jäänyt lähelle nollaa.
– Palveluvientimme on kasvanut kansainvälistä palvelumarkkinaa nopeammin. Suomalaiset yritykset ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuksiaan maailmalla. Vahvuutenamme ovat erityisesti korkeaa osaamista vaativat digitaaliset palvelut, mikä selittää menestystä palveluviennin maailmanmarkkinoilla. Isoista laivatoimituksista huolimatta viennin kasvusta kaksi kolmasosaa tuli palveluista, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri kommentoi.
EU on palveluiden ulkomaankaupan tärkein markkina Suomelle ja kattaa yli puolet palveluiden kokonaisviennistä. Palveluiden vienti on kuitenkin kasvanut erityisesti Kiinaan ja muualle Aasiaan, joiden osuus viennistä on jo yli viidenneksen.
Koronavirus uhkaa kuljetus- ja matkailupalveluita
Maailmantalouden vaimeat näkymät ja vientikysynnän heikko kehitys näkyvät Suomessa kuluvan vuoden aikana. Korkeasuhdanteen jäädessä taakse talouskasvu hidastuu nykyisten ennusteiden mukaan yhden prosentin tuntumaan. Koronaviruksen vaikutukset saattavat supistaa talouskasvua entisestään.
Palvelualoilla suhdannenäkymät ovat muita päätoimialoja valoisammat. Vaikka palvelutoimialoillakin on odotettavissa kasvun hiipumista, palvelualat eivät ole yhtä suhdanneherkkiä kuin teollisuus ja rakentaminen, joilla suhdanteen kääntyminen näkyy jo selvästi. Palvelualojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia vuonna 2019, ja kuluvalle vuodelle ennustetaan vajaan kolmen prosentin kasvua.
Koronaviruksen ennustetaan hidastavan jo valmiiksi hiipuvaa talouskasvua sekä maailmankaupan volyymia. Vaikutukset maailmantalouden kehitykseen ovat huomattavat alkuvuoden aikana.
Paltan mukaan koronavirus vaikuttaa palvelualoilla etenkin kuljetus- ja matkailupalveluiden kysyntään. Epidemian pitkittyessä ja laajentuessa matkustajamäärät pienentyvät merkittävästi.
– Koronavirus on huomattava epävarmuustekijä. Suomessa eniten kärsivät kuljetus- ja matkailupalvelut, joille tärkeä kesäsesonki on nyt uhattuna. Viidennes ulkomaisista matkailijoista tuli viime vuonna Aasiasta, josta matkustajavirrat pienentyvät koronan takia merkittävästi. Mitä pidempään epidemia jatkuu ja pahenee, sitä suuremmat vaikutukset viruksella on palvelualoihin, työllisyyteen ja koko Suomen talouteen, Pykäri kommentoi.
Pykärin arvion mukaan koronavirus vaikuttanee kuitenkin maltillisesti palveluvientiin kasvua eniten tuoneisiin ICT-palveluihin.
Palveluviennillä tarkoitetaan kauppaa, jossa suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Rahaa siirtyy yli rajojen, ja kaupan kohteena on palvelu. Eniten Suomesta viedään maailmalle ICT-palveluita ja liike-elämän palveluita.
Palvelujen suhdanteet -katsaus julkaistaan kahdesti vuodessa
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palveluiden suhdannekehitystä. Katsaus ilmestyy kahdesti vuodessa.
Raportissa on analysoitu logistiikan, informaatio- ja viestintäpalveluiden, yritys- ja asiantuntijapalveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden sekä muiden palvelualojen kehitystä lukuun ottamatta kauppaa, majoitus-, ravitsemus-, koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja. Palveluiden vientiluvut kattavat katsauksessa talouden kaikkien toimialojen ulkomaankaupan palveluiden osalta. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 28.2.2020 tilanteeseen.
Lisätiedot:
