14.06.2021 -

Suomen palveluvienti toipumassa aikaisintaan ensi vuonna – jäämässä myös pahasti Ruotsista jälkeen

, ,

Korona on osunut rajummin Suomen kuin Ruotsin palveluvientiin, osoittavat tuoreet luvut länsinaapurin palveluviennin kehityksestä alkuvuonna. Palveluiden ulkomaankauppa toipuu Suomessa arviolta aikaisintaan ensi vuonna matkailu- ja kuljetuspalveluiden hitaan palautumisen vuoksi.

Vielä ennen koronakriisiä Suomi kiri vuosittain Ruotsin etumatkaa kiinni palveluiden viennissä, mutta kehitys pysähtyi pandemian alettua. Viime vuonna Suomen palveluvienti putosi yhteensä 17 prosenttia. Palveluiden ulkomaankauppa otti myös alkuvuodesta selvää takapakkia, ja oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edelleen 17 prosenttia pakkasella vuodentakaiseen verrattuna. Ruotsissa taas palveluiden ulkomaankaupan arvo väheni viime vuonna 14 prosenttia ja oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä enää 9 prosenttia alle vuodentakaisen tason.

– Vaikka markkinoiden elpyminen on jo käynnissä, Suomen näkymät ovat epävarmat ja olemme jäämässä pahasti jälkeen esimerkiksi kilpailijamaastamme Ruotsista. Ennen koronaa Suomen palveluviennin kasvuvauhti oli kansainvälisestikin nopeaa, ja kuroimme muun muassa Ruotsia kiinni hyvää vauhtia. Pandemiaa edeltäneinä viitenä vuotena Suomen palveluviennin arvo kasvoi noin kymmenen prosenttia vuodessa, kun naapurimaan vienti kasvoi seitsemän prosentin vauhtia, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo.

”Vaikka markkinoiden elpyminen on jo käynnissä, Suomen näkymät ovat epävarmat.”

Palveluviennin arvo suhteessa BKT:hen on Suomessa noussut kymmenessä vuodessa noin 8 prosentista 13 prosenttiin. Esimerkiksi Ruotsissa palveluvienti on reilu 14 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja Tanskassa noin 24 prosenttia.

Suomen vienti kärsinyt matkustusrajoituksista monia maita enemmän  

Suomen kuljetus- ja matkailupalveluista saamat vientitulot ovat vuoden aikana vähentyneet lähes viidellä miljardilla eurolla koronaa edeltävästä tasosta. Yhteensä Suomen matkailuvienti väheni viime vuoden aikana jopa 65 prosenttia, kun vastaavasti esimerkiksi Ruotsissa pudotusta tuli 54 prosenttia ja Saksassa 48 prosenttia. Kuljetuspalveluissa ero on ollut vieläkin suurempi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kuljetuspalveluiden viennin arvo oli edelleen 39 prosenttia alle vuoden 2019 tason, kun Ruotsissa eroa oli vain 27 prosenttia ja Saksassa 13 prosenttia.

– Suomen vienti kärsii matkustusrajoituksista ja henkilöliikenteen vähenemisestä selvästi monia muita maita enemmän. Suomessa ilmaliikenteenteen osuus kuljetuspalveluista on korkeampi kuin verrokkimaissa, mikä selittää osaltaan myös matkailuvientimme muita rajumpaa romahdusta. Lisäksi siihen vaikuttavat Suomen tiukat matkustusrajoitukset. Matkustusta olisikin nyt elintärkeää avata samassa tahdissa ja samoilla periaatteilla muiden Euroopan maiden kanssa, Pykäri painottaa.

Suomi näyttää jäävän jälkeen Ruotsista myös muissa palveluissa, joita ovat muun muassa erilaiset liike-elämän asiantuntijapalvelut, ICT-palvelut, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä rojalti- ja lisenssimaksut. Palveluiden vienti kuljetuspalveluita ja matkailua lukuun ottamatta saavutti Ruotsissa jo lähes vuodentakaisen tasonsa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suomessa kurottavaa on näissä palveluissa edelleen 6 prosenttia.

Kuljetus- ja matkailupalveluiden elpyminen näköpiirissä aikaisintaan 2022, muiden palveluiden odotetaan toipuvan kuluvan vuoden aikana

Pykärin mukaan lähitulevaisuuden kehitys riippuu pitkälti siitä, kuinka henkilöliikenne ja matkailu lähtevät pandemian jäljiltä normalisoitumaan ja kuinka markkina-osuudet jakautuvat. Vaikka tavaraliikenne vetää, kuljetuspalvelujen toipuminen venyy hänen mukaansa väistämättä ainakin vuoteen 2022. Muiden palveluiden vienti palautuu todennäköisesti koronakuopasta vielä tämän vuoden aikana, mutta kuljetus- ja matkailupalveluiden hitaasta elpymisestä johtuen kokonaisuutena palveluvienti saavuttaa pandemiaa edeltävän tason aikaisintaan ensi vuonna.  

”Palvelualat tarvitsevat edelleen tukea elinkelpoisten yritysten pelastamiseksi.”

– Palvelualat tarvitsevat edelleen tukea elinkelpoisten yritysten pelastamiseksi. Keskeistä on myös näkymä tulevaan. Rajoituksia on purettava rokotusten edetessä terveysturvallisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä on edellytys kotitalouksien kulutuksen ja talouden elpymiselle. Suomessa on edelleen yli 30 000 työtöntä ja 35 000 kokoaikaisesti lomautettua enemmän kuin vuoden 2020 alussa, ja valtaosa on eri palvelualoilta, Pykäri kommentoi.

Yhteensä palveluvienti muodostaa kolmasosan Suomen viennin arvosta. Viennin arvon kasvusta kaksi kolmasosaa on tullut 2000-luvulla palveluista, ja palveluiden osuus viennistä on lähes kolminkertaistunut tänä aikana. Vuonna 2020 Suomen palveluviennin arvo oli yhteensä 25 miljardia euroa, ja vuonna 2019 vastaava luku oli 31 miljardia. Ruotsista palveluita vietiin viime vuonna 60 miljardilla eurolla, ja sitä edeltävänä vuotena 69 miljardilla.

Lisätiedot:

Martti Pykäri, pääekonomisti, Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 044 363 9353, martti.pykari@palta.fi

Martti Pykäri

Pääekonomisti, Tietopalvelut

Yksikön johtaja

martti.pykari@palta.fi