Teollisuuden ja rakentamisen heikkona jatkuvat näkymät synkentävät loppuvuoden työllisyys- ja liikevaihtoennusteita myös useilla palvelutoimialoilla. Paltan ennusteen mukaan koronan vaikutukset tulevat näkymään seuraavien kuukausien aikana muun muassa teollisuuden huolto-, kunnossapito- ja asennuspalveluissa, arkkitehti- ja insinööripalveluissa, tavaraliikenteessä, henkilöstöpalvelualalla sekä teknisen testauksen, tutkimuksen ja kehityspalveluiden parissa.
”Teollisuuteen ja rakentamiseen kytkeytyvissä palvelualan työtehtävissä työskentelee yli 150 000 suomalaista. Koronaepidemian vaikutukset eivät ole vielä levinneet voimakkaasti näihin palvelutehtäviin, mutta seuraavien kuukausien näkymät ovat huolestuttavat.”
– Teollisuuteen ja rakentamiseen kytkeytyvissä palvelualan työtehtävissä työskentelee yli 150 000 suomalaista. Koronaepidemian vaikutukset eivät ole vielä levinneet voimakkaasti näihin palvelutehtäviin, mutta seuraavien kuukausien näkymät ovat huolestuttavat. Arviomme mukaan näistä toiminnoista katoaa tämän vuoden aikana yhteensä lähes 10 000 työpaikkaa, ja tästä pudotuksesta suurin osuus on vasta edessä, Paltan ekonomisti Lauri Vuori sanoo.
Myös EK:n tuoreesta suhdannebarometrista selviää, että palveluyritysten näkymät ovat jälleen loppuvuodesta tummuneet. Kevään tilanteeseen erona on kuitenkin se, että tällä kertaa näkymä tulevasta on synkentynyt myös rakentamisessa ja teollisuudessa. Tilauskannat ovat pienentyneet merkittävästi normaalin tason alapuolelle.
Yritys- ja asiantuntijapalveluissa liikevaihto kääntynyt uudelleen laskuun
Teollisuuden ja rakentamisen matala kysyntä heijastuu reiluun puoleen yritys- ja asiantuntijapalveluiden sekä hallinto- ja tukipalveluiden 300 000 työllisestä. Lokakuun puolivälissä julkaistuissa tilastoissa yritys- ja asiantuntijapalveluiden liikevaihdon lasku on kiihtynyt uudelleen kesän jälkeen jääden elokuussa viisi prosenttia vuodentakaisesta. Hallinto- ja tukipalveluissa elpyminen pysähtyi jo aiemmin kesällä ja toimialan liikevaihto on yhä yli kymmenesosan matalampi viime vuoteen verrattuna.
Vuoren mukaan yritys- ja asiantuntijapalveluissa liikevaihdon kehitys säilyy heikkona koko loppuvuoden, ja hallinto- ja tukipalveluissa elpyminen jatkuu hitaana.
Korona on iskenyt tänä vuonna voimakkaasti useisiin palvelutoimialoihin, kuten henkilöliikenteeseen, matkailuun, tapahtuma-alaan ja henkilökohtaisiin palveluihin.
Kokonaisuutena yksityisten palvelutoimialojen työllisten määrä ilman kauppaa väheni vuoden kolmannella neljänneksellä jopa 20 000:lla vuodentakaisesta, ja työllisyyden kasvu tulee olemaan myös jatkossa heikkoa.
Yksityiset palvelut työllistävät yhteensä noin miljoona ihmistä Suomessa, mikä on yli puolet koko yksityisestä sektorista. Kokonaisuutena yksityisten palvelutoimialojen työllisten määrä ilman kauppaa väheni vuoden kolmannella neljänneksellä jopa 20 000:lla vuodentakaisesta, ja työllisyyden kasvu tulee olemaan myös jatkossa heikkoa.
– Yksityisten palvelualojen kasvu oli hiipumassa viime vuodenvaihteessa jo ennen koronaepidemiaa. Pelkkä elpyminen koronan vaikutuksista ei tule yksin riittämään. Nyt on tuettava yrityksiä selviämään akuutin kriisin läpi ja saatava kustannustuki uudelleen pikaisesti jakoon. Lisäksi on tärkeää muistaa kasvua ja samalla työllisyyttä tukeva talouspolitiikka pitkällä aikavälillä. Viime vuosina noin 90 prosenttia uusista yksityisen sektorin työpaikoista on syntynyt palveluihin, ja alan työllistämisen edellytyksistä on huolehdittava jatkossakin, Vuori toteaa.
Lisätiedot:
