Eduskuntavaaleihin on nyt noin viisi kuukautta kuukautta aikaa. Paltan päätavoite tuleville vuosille on palveluviennin kaksinkertaistaminen 2025 mennessä. Palveluiden merkitys ja markkinat kasvaa kaikkialla maailmassa, erityisesti kehittyneissä maissa. Talous palveluvaltaistuu. Kehitystä vauhdittaa entisestään niin globalisaatio kuin digitalisaatiokin. Palveluviennissä on aidosti potentiaalia kasvaa Suomen viennin uudeksi tukijalaksi.
Mitä palveluvienti on: Palveluvienti on aineetonta korkean arvonlisän vientiä ja se on n. 30 % Suomen bruttoviennistä. Palveluviennissä on 72 % kotimaista arvonlisää, kun tavaraviennissä on 56 %. Palveluvientiä syntyy, kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Kyse on ulkomaankaupasta. Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu. 2000-luvulla palveluvienti on lähes nelinkertaistunut ja Suomen viennin kasvusta 68 prosenttia on ollut palveluvientiä.
Tarvitsemme palveluita niiden korkean arvonlisän vuoksi. Kasvuyritykset tulevat palvelualoilta. Mikä tärkeintä, verkottuneessa taloudessa kilpailukykyiset palvelut luovat kasvua kaikille toimialoille. Kaikkiaan noin 85 % suomalaisista työskentelee palvelutehtävissä. Pohjoismaisen työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää palvelujen kasvun esteiden poistamista. Palvelualoilla on töitä nyt ja tulevaisuudessa. Palveluiden ja palveluviennin kasvu jatkuu Suomessa suhdannevaihteluista huolimatta, kunhan huolehdimme sen edellytyksistä.
Suomi tarvitsee toimialaneutraalia talouspolitiikkaa menestyäkseen tulevaisuudessa
Toimialaneutraalisuus tarkoittaa yhtäläisiä edellytyksiä eri liiketoiminnan muodoille. Se tarkoittaa etenkin verotuksen ja sääntelyn tasapainottamista niin, ettei yhtä tai tiettyjä toimialoja suosita toisten kustannuksella. Toimialaneutraalisuus on yksi merkittävä askel mahdollisimman hedelmällisen toimintaympäristön luomiselle digitaaliselle liiketoiminnalle.
– Toimialaneutraalin talouspolitiikan käsite on fantastinen, Elina Lepomäki (kok.) toteaa. Ei todellakaan ole valtion tehtävä määritellä, millä toimialalla voi menestyä. Verotus ja työmarkkkinoiden toimivuus ovat keskeisimmät elementit toimialaneutraalin toimintaympäristön luomisessa.
– Maailmankaupan arvoketjut ja säännöt muuttuvat. Toimialarajoitteet ovat jo hieman vanhanaikaisia. Eikä ole valtion tehtävä valita voittajia, Ville Skinnari (sd.) jatkaa. Arvonluonnista aineettomien oikeuksien kautta olen Suomen kohdalla ollut huolissani. Viennin vetäminen vaatii epätäydellisyyden sietokykyä ja aitoa, henkilökohtaista läsnäoloa. Tätä me suomalaiset emme ehkä ole aivan ymmärtäneet.
Suomeen tarvitaan osaavaa työvoimaa ja jatkuvan oppimisen välineitä
Kasvu syntyy fiksusta tekemisestä. Suomen talous on aina kasvanut tuottavuuden ja innovatiivisen tekemisen ansiosta. Pärjäämme jatkossakin vain panostamalla osaamiseen ja uutta luovaan. Erityisesti digitalisaatio tulee voimakkaasti haastamaan osaamistamme. Tie korkeakoulutukseen on tällä hetkellä tukossa: Uusista ylioppilaista yli 70 % ei sijoittunut välittömästi jatko-opintoihin v. 2016.
Osaamishaaste ei ole vain tulevaisuuden kysymys, vaan ajankohtainen jo nyt. EK:n lokakuisen suhdannebarometrin mukaan palvelualan yrityksistä lähes joka kolmannella oli rekrytointivaikeuksia. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus oli aikaisemmasta katsauksesta edelleen vaikeutunut. Se oli myös selkein toiminnan kasvun este. Korkeakouluille tulee luoda kannustimia elinikäistä oppimista tukevan koulutuksen lisäämiseksi. Samoin työvoimapolitiikka ja aikuiskoulutus tulee muuttaa tukemaan jatkuvaa oppimista. Tavoitteeksi tulee ottaa, että 50 % nuorista (nykyisin reilu 40%) suorittaa korkeakoulututkinnon. Kasvavaan työvoimapulaan tulee vastata luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta ja maahanmuuton prosesseja nopeuttamalla.
– Elinikäinen oppiminen ja jopa miljoonan ihmisen uudelleenkouluttamisen haaste on tulevina vuosina keskeinen. Kuinka vastuu ja kustannukset tästä osaamishaasteesta jaetaan yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden kesken on vielä ratkaistava kysymys, toteaa Antti Kurvinen (kesk.)
– Nuorten syrjäytyminen ja jääminen työelämän ulkopuolelle on iso ongelma, lisää Ville Skinnari. Tarvitsemme nuoret koulutetuiksi ja töihin. Huippuosaajien houkuttelu Suomeen on toinen haaste, joka meidän täytyy ratkaista yhdessä.
Suomi tarvitsee huippuinfraa myös tulevaisuudessa
Kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia liikenne- ja digi-infrasta. Paltan näkemyksen mukaan korkeatasoinen digi-infra on aivan keskeinen tekijä palvelutalouden kehitykselle ja palveluviennille. Kiitos aikaisempien, tulevaisuuteen katsovien päätösten, Suomi on edelläkävijä tietoliikennepolitiikassa, ja tätä edelläkävijyyttä tulee jatkaa. Nopea tietoverkko on kasvavan digitaalisen liiketoiminnan ehdoton edellytys. 5G:n nopea käyttöönotto tulee turvata ja varmistaa siihen liittyvien investointien syntyminen. Lisäksi on syytä keventää laajakaistan rakentamiseen liittyvää lupamenettelyä ja sääntelyä.
Perinteisemmän infran eli tie-, rata- ja vesiväyläverkkoon kohdistuu tällä hetkellä noin 2,5 mrd. euron korjausvelka. Tämä on huomattava uhka tulevaisuuden menestystyritysten synnylle toimialasta riippumatta. Palta tukee vahvasti parlamentaarisen työryhmän näkemystä niin perusväylänpidon rahoituksen kuin liikenneväylien investointirahoituksen nostamisesta.
– Suomen infra on tällä hetkellä tukossa. Pitää uskaltaa tehdä päätöksiä – keskeisten infrahankkeiden tunnistaminen on ratkaisevaa, sanoo Ville Skinnari.
– Keskustalaisena ei voi kuin taputtaa merkittäville infrahankkeille, tukee Antti Kurvinen Skinnarin puheenvuoroa. Rahoituskysymykset budjettikehyksen ulkopuolelta pitäisi uskaltaa tehdä.
Syysseminaarin paneelikeskustelussa Paltan hallitusohjelmatavoitteita olivat grillaamassa kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.), Antti Kurvinen (kesk.) ja Ville Skinnari (Sd).
Moderaattoreina Paltan viestintäjohtaja Ulla Rask ja elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.
