Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi peräti 53 prosenttia, käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Suomen palveluviennin kasvuvauhti on näin ollen sama tai jopa nopeampi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.

Palveluvienti on kasvanut voimakkaasti monessa maassa 2010-luvulla. Suomen bkt:sta palveluviennin osuus on jo 11,5 prosenttia, Ruotsissa vastaava osuus on 13,8, Saksassa 8,7 ja Tanskassa 22 prosenttia.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön, tutkimusjohtaja Tero Kuusen, tutkija Mika Pajarisen ja tutkimusharjoittelija Maria Wangin tuoreessa raportissa Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen (ETLA Raportti 100) tarkasteltiin palveluviennin kehitystä EU:hun ja Business Finlandin roolia sen edistämisessä yritystasolla vuosina 2010‒2017. Ajanjakson aikana Suomen palveluviennin merkittävin kohdealue oli juuri EU.

– Ennen koronakriisiä palvelualat muodostivat jo kaksi kolmasosaa EU-alueen kokonaistuotannosta. Tämä selittyy osin digitalisaation myötä muuttuneella palvelujen luonteella, mutta myös sillä, että raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Osin tuo raja on jo kadonnut kokonaan. Nyt toki koronakriisi iskee lujasti myös palveluvientiin, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Suomen bkt:sta palveluviennin osuus on jo 11,5 prosenttia.

Vielä vuonna 2010 teollisuuden ja palvelualojen EU-alueelle suuntautunut vienti oli arvomääräisesti yhtä suurta, mutta vuonna 2012 teollisuuden palveluvienti kääntyi laskuun, kun taas palvelualojen palveluvienti lähti voimakkaaseen kasvuun. Palveluvientiä harjoittavia yrityksiä on Suomessa määrällisesti eniten tukkukaupassa (14,4%), ohjelmistoalalla (10,4%) sekä pääkonttoritoiminnoissa (8,5%).

– Digitalisaatio on mahdollistanut palveluiden ulkomaankaupan ja avannut maailmanmarkkinat. Erityisesti korkean osaamisen asiantuntijapalveluiden, joiden varassa Suomenkin palveluvienti on viime vuodet kasvanut, kysynnän ennustetaan pitkällä aikavälillä vain kiihtyvän, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri kommentoi.

Erityisesti korkean osaamisen asiantuntijapalveluiden viennin kysynnän ennustetaan pitkällä aikavälillä vain kiihtyvän.

– EU-alueelle palveluita vieviä yrityksiä oli vuonna 2017 Suomessa jo 14 tuhatta. Vuodesta 2010 yritysten määrä on noussut peräti 55 prosentilla. Suurin osa näistä yrityksistä on pieniä ja kilpailu on kovaa. Kun etsitään uutta, kestävää ja korkean arvonlisän kasvua, tässä yritysjoukossa on suuri potentiaali, Pykäri toteaa.

Epävarmuustekijät jarruttavat julkisen innovaatiorahoituksen ja palveluviennin yhteyden tutkimista

Vaikka palveluvienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, liittyy palveluviennin tutkimukseen ja tilastointiin paljon epävarmuutta. Palveluvienti on usein aineetonta ja muodoltaan moninaisempaa. Tämän vuoksi kaikkia palveluiden vientivirtoja on edelleen vaikea mitata yhtä tarkasti kuin tavaravientiä. Myös palveluviennin vaikutuskanavat talouteen ovat monimutkaisia, Etla huomauttaa. Myös Paltassa on aiemmin kiinnitetty huomiota palvelutalouden tilastojen puutteellisuuteen.

– Tilastotietoa tarvitaan talouden nykytilanteen ymmärtämisen lisäksi myös tulevaisuuden suunnitteluun, Paltan Pykäri sanoo.

– Käytännössä palveluiden tilastoinnin puutteet näyttäytyvät esimerkiksi palvelutuotannon karkeampana luokitteluna ja ylipäänsä suppeampana tietosisältönä. Samalla aiheutuu epätarkkuutta palvelualojen ja koko talouden indikaattoreihin.

Vaikka palveluvienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, liittyy palveluviennin tutkimukseen ja tilastointiin paljon epävarmuutta.

Vaikka julkisella viennin edistämisellä ja rahoituksella on todettu olevan positiivinen vaikutus vientiin, ei tutkimuksessa löydetty yhteyttä Business Finlandin vaikuttavuudesta yritysten palveluvientiin. Tätä selittää Etlan mukaan osin palveluviennin tutkimukseen liittyvä epävarmuus.

Tutkimuksen mukaan Suomessa innovaatiorahoitusta tarjoavan Business Finlandin rooli on merkittävämpi palveluvientiä harjoittavassa teollisuudessa kuin palveluvientiä harjoittavalla palvelualalla. Palveluviennin arvolla mitattuna Business Finlandin rooli on kuitenkin pienentynyt molemmilla sektoreilla vuosina 2010-2017.

Business Finlandin toiminnalla ei nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittu olevan tilastollisesti merkittävää vaikutusta palveluvientiin. Tutkijat korostavat kuitenkin, että tältä osin tuloksiin sisältyy paljon epävarmuutta. Vienninedistämistoimilla on todettu olevan positiivinen vaikutus viennin kasvuun ja ne tulisikin sitoa tiukemmin osaksi innovaatiotoimintaa, tutkimuksessa todetaan.

Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen tutkimus on Palvelualojen työnantajien Paltan ja Business Finlandin rahoittama.


Lisätietoja:

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM