Ukrainan sota, talouspakotteet ja yleinen epävarmuus vaikuttavat myös palveluyritysten näkymiin, selviää Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta. Energia kallistuu, kuljetuskustannukset nousevat ja matkustuksessa on uusia rajoitteita muun muassa Venäjän ilmatilan sulkemisen myötä. Tämä näkyy palvelualoilla erityisesti liikenteessä, logistiikassa ja matkailupalveluissa.
– Kansainvälinen kriisi ja talouspakotteet näkyvät Suomen kansainvälisessä palvelukaupassa erityisesti koronasta yhä toipuvissa kuljetuspalveluissa ja matkailussa. Koronasta ankarasti kärsineen palveluviennin toipuminen pandemiaa edeltäneelle tasolle venyy tämän myötä ensi vuoteen. Myös talouden yleinen luottamus heikkenee sitä enemmän, mitä kauemmin tilanne pitkittyy, mikä voi vaikuttaa myös palveluiden kulutukseen, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo.
– Pakotteille on kuitenkin laaja hyväksyntä palvelualoilla, vaikka niistä aiheutuukin haittaa useiden yritysten toiminnalle, Pykäri kertoo.
Kuljetusta ja matkailua lukuun ottamatta palveluiden vienti on jo toipunut pandemiaa edeltäneelle tasolle. Esimerkiksi ICT-palveluiden vienti kasvoi viime vuonna 13 prosenttia ja konsulttipalveluiden vienti 16 prosenttia. Kasvu jatkuu yhä, ja yhteensä palveluiden vienti kasvaa Paltan ennusteen mukaan tänä vuonna noin vajaat 15 prosenttia edellisvuodesta, yhteensä yli 30 miljardiin euroon. Kasvu ei kuitenkaan vielä aivan riitä kuromaan koronan aiheuttamaa palveluviennin määrän laskua umpeen ennen ensi vuotta. Palveluviennin arvo oli viime vuonna noin kymmeneksen alle koronaa edeltäneen tason.
Venäjän merkitys palveluiden ulkomaankaupassa hiipunut viimeisten kymmenen vuoden aikana
Venäjän-kauppa muodostaa nykyään Suomen palveluviennistä ja -tuonnista vain pienen osan. Viime vuonna palveluvientitulot Venäjältä olivat yhteensä 496 miljoonaa, mikä vastasi ainoastaan kahta prosenttia koko palveluviennistä. Lisäksi Aasiasta tulevasta matkailusta kertyi vientituloja noin 240 miljoonaa. Matkailun jälkeen toiseksi suurin vientierä Venäjän suuntaan ovat erilaiset ICT-palvelut, joiden vienti vuodessa on noin 220 miljoonaa euroa.
– Viime vuosi on pandemiasta johtuen heikko vertailukohta, kun liikkuminen ja matkailu ovat vähentyneet. Jos vertailukohdaksi ottaa pandemiaa edeltäneen huippuvuoden 2019, liipaisimella olevat vientitulot nousevat noin 2,2 miljardiin euroon. Nämä kasvumahdollisuudet menetetään nyt Venäjän sotatoimien mukanaan tuomien pakotteiden ja epävarmuuden myötä, vaikka koronasta päästään vihdoin toipumaan, Pykäri sanoo.
Venäjän-kaupan merkitys Suomen palveluviennistä on laskenut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden ajan. Vielä vuonna 2013 Suomen palveluvientitulot Venäjältä olivat lähes kaksi miljardia euroa, mikä vastasi kymmentä prosenttia koko palveluviennistä. Ilmaliikenteen ja matkailun osuus oli tästä yli 70 prosenttia. Venäjän osuus Suomen palvelutuonnista oli kaksi prosenttia vuonna 2021.
Palvelualojen kasvu- ja työllisyysodotukset kokonaisuutena kasvusuuntaiset
Maailmantilanteen epävarmuudesta huolimatta liikevaihto kasvaa tänä vuonna Paltan ennusteen mukaan yhteensä 8 prosenttia Paltan edustamilla palvelualoilla eli liikenteessä ja logistiikassa, yritys- ja asiantuntijapalveluissa, hallinto- ja tukipalveluissa, informaatio- ja viestintäalalla, teknisissä palveluissa, viihteessä ja virkistyksessä sekä muissa palveluissa.
Työllisyyden ennakoidaan kasvavan yhteensä 24 000 työllisellä. Paltan Pykärin mukaan Ukrainan sota ja Venäjän talouden sulkeutuminen saattavat vaikuttaa myös työllisten määrän kehitykseen tulevan vuoden aikana, sillä tilanne voi näkyä kansainvälisen työvoiman liikkuvuutena. Tällä hetkellä venäläisiä työskentelee Suomessa noin 34 000 ja ukrainalaisia noin 3 000.
– Liikkumisen ja vapaa-ajan palveluiden kasvua tukee lisääntyvä kotitalouksien kulutus sekä sen painottuminen palveluihin. Kotitalouksille on pandemia-aikana kertynyt säästöjä, joita nyt aletaan aiempaa enemmän kuluttaa. Vastaavasti asiantuntijapalveluissa ja hallinto- ja tukipalveluissa nopein kasvu alkaa jo taittua yleisen suhdanteen viiletessä, Pykäri analysoi.
Palvelujen suhdanteet -katsaus
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palveluiden suhdannekehitystä. Yksityiset palvelut työllistävät Suomessa yli miljoona ihmistä, ja ovat luoneet Suomeen 2000-luvulla yli 330 000 uutta työpaikkaa. Suhdannekatsauksessa on analysoitu liikenteen ja logistiikan, informaatio- ja viestintäpalveluiden, yritys- ja asiantuntijapalveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden sekä muiden palvelualojen kehitystä lukuun ottamatta kauppaa, majoitus-, ravitsemus-, koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja. Palveluiden vientiluvut kattavat katsauksessa talouden kaikkien toimialojen ulkomaankaupan palveluiden osalta.
Lataa suhdannekatsausLisätiedot:
Martti Pykäri, pääekonomisti, Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 044 363 9353, martti.pykari@palta.fi
