24.03.2022 -

Vihreää ja digitaalista siirtymää vauhditettava TKI-rahoituksella

, , , ,

Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan hallituksen kehysriihestä tarvitaan päätöksiä, joiden avulla vauhditetaan digitaalista ja vihreää siirtymää entisestään sekä nopeutetaan talouden uudistumista. Keskeisiä keinoja ovat TKI-rahoituksen tason nosto ja yritysten tutkimus- ja kehitystyön kannustimien uudistaminen, digitaalisten palveluiden viennin edistäminen sekä liikenteen päästövähennysten nopeuttaminen alan kansainvälinen kilpailukyky turvaten.

Ukrainan sodan myötä ilmastotoimet ovat entistäkin tärkeämpiä, sekä riippuvaisuuden vähentämiseksi Venäjän fossiilisesta tuontienergiasta että ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Keskeinen keino vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää, tuottavuuden kasvua ja kestävien palveluiden vientiä maailmalle on lisätä yritysten tutkimus- ja kehittämistyöhön suunnattavaa julkista rahoitusta.

– Monissa ilmastoratkaisuissa on kyse nimenomaan teknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä sekä uusista innovaatioista. Siksi myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta sekä tutkimus- ja kehitystyön kannustimia on kehitettävä tähän suuntaan, elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta sanoo.

”Monissa ilmastoratkaisuissa on kyse nimenomaan teknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä sekä uusista innovaatioista.”

Paltan mukaan parlamentaarisen TKI-työryhmän esittämiin linjauksiin ja myöhemmin julkaistavan TKI-rahoituksen suunnitelman toteuttamiseen pitää osoittaa rahoitus tulevassa kehysriihessä, jotta suunnitelmista on mahdollista edetä tekoihin.

Lisäksi tärkeää on löytää uusia kannustimia yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestointien kasvattamiseksi. Vuoden 2023 alusta tulisi ottaa käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys, joka koskisi myös yritysten omaa tutkimus- ja kehitystyötä. Samalla tulisi mahdollistaa datan, pilvipalvelujen ja ICT:n täysimääräinen hyödyntäminen osana verokannustinta.

Vihreää kasvua tukevissa aineettomissa palveluissa merkittävä vientipotentiaali

Vihreää kasvua tukevissa ja vähäpäästöisissä aineettomissa palveluissa on merkittävää potentiaalia Suomen viennille. Esimerkiksi ICT-palveluiden vienti kasvoi viime vuonna 13 prosenttia, konsulttipalveluiden vienti 16 prosenttia ja rojalti- ja lisenssitulot 12 prosenttia. Näiden palveluiden viennin arvo vuodessa on yhteensä yli kuudennes kaikesta Suomen viennistä, yhteensä noin 17 miljardia euroa. Kasvun odotetaan myös jatkuvan vahvana.

– Suomen nopeimmin kasvavat vientierät ovat erilaisia digitaalisia palveluita, joiden markkina kasvaa voimakkaasti myös globaalisti. Tässä kasvussa Suomen kannattaa olla mukana. Kehitystä voidaan tukea digitaalisten palveluiden kasvua edistävillä TKI-tuilla sekä suuntaamalla vienninedistämisen toimia ja rahoitusta etenkin digitaalisten palveluiden vientiin. Digipalveluiden viennin edistäminen on kestävää myös Suomen taloudellisen kriisinkestävyyden näkökulmasta, nyt kun monella muulla vientialalla on tiukkaa, Paltan Rauhamäki sanoo.

– Monipuolisempi elinkeinorakenne parantaa myös kestävyyttämme erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa. Samasta syystä on entistä tärkeämpää huolehtia julkisen taloutemme kestävyydestä ja tasapainosta.

Suomen palveluviennistä valtaosa suuntautuu länteen. Suurimmat palveluvientimaat Suomelle ovat Ruotsi, USA ja Saksa, ja reilu puolet palveluiden ulkomaankaupasta suuntautuu EU-maihin. Venäjän osuus palveluviennistä ja -tuonnista on alle 2 prosenttia.

Venäjän sotatoimet ja niiden talousvaikutukset aiheuttavat liikenteessä ja logistiikassa merkittävää kustannusten nousua – alan kilpailukyvystä huolehdittava

Venäjä-pakotteet ja niiden seuraukset ovat nostaneet merkittävästi muun muassa polttoaineiden hintaa, pidentäneet useita kuljetusreittejä ja supistaneet Suomen tavaravientiä Venäjälle. Ukrainan sodan vaikutusten lisäksi myös muun muassa kuljettajapula ja globaali rahtisuma vaikeuttavat ja hidastavat edelleen kuljetusten järjestämistä. Lisäksi EU-komission esitykset uusista meriliikenteen ilmastotoimista uhkaavat nostaa Suomen meriliikenteen vuosikustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuoteen 2030 mennessä.

– Ukrainan sodan myötä Suomi muuttui käytännössä omaksi saarekkeekseen. Nyt on entistäkin tärkeämpää turvata Suomen logistiikan kilpailukyky ja edistää samalla liikenteen päästövähennystavoitteiden toteutumista ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, Rauhamäki sanoo.

Paltan mukaan kehysriihessä tulee tehdä päätös vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatukien jatkamisesta ajoneuvokannan uusiutumisen ja sähköistymisen nopeuttamiseksi sekä varmistaa myös muiden fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden rahoitus.

Lisäksi liikenneverkkojen pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen tulee turvata nostamalla perusväylänpidon rahoitustaso 1,4 miljardiin euroon vuodessa sekä investointirahoitus vähintään 600 miljoonan euron keskimääräiselle vuositasolle. Myös parlamentaarinen liikennetyöryhmä on esittänyt tällä hallituskaudella liikenteen perusväylänpidon ja investointien rahoitustason pitkäjänteistä ja selvää korottamista.

Lisätiedot:

Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 50 521 2907

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Yksikön johtaja

tatu.rauhamaki@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa.