Talous palveluvaltaistuu maailmanlaajuisesti ja on tärkeää, että Suomi pysyy kehityksessä ja kilpailussa mukana. Suomi kilpailee globaalisti niin yritysten investoinneista kuin kansainvälisistä osaajista. Myös suomalaisella osaamisella, luovuudella ja innovaatioilla on valtava kasvupotentiaali maailmalla, ja se on osattava hyödyntää.

Palveluiden osuus tuotannosta ja työllisyydestä tulee kasvamaan entisestään kehittyneissä talouksissa ympäri maailman, ja palvelualat ovat tulleet yhä voimakkaammin alttiiksi kansainväliselle kilpailulle. Kilpailukykyiset palvelut ovat kasvun ja hyvinvoinnin kannalta aivan avainasemassa, sillä jo kahden prosentin tuottavuuskasvu yksityisissä palveluissa nostaa bruttokansantuotetta yhden prosentin. Kehittymällä kotimarkkinoilla vastataan myös kansainväliseen kilpailuun ja avataan jatkossa myös vientimahdollisuuksia.

Palvelujen tuottavuuden kasvu nojaa ensisijaisesti uusien teknologioiden tehokkaaseen käyttöönottoon ja digitalisaatioon. Vauhdittaaksemme uusien teknologioiden tehokasta käyttöönottoa sekä palvelualojen kilpailua, kansainvälistymistä ja kasvua, tulee meidän panostaa palvelukehitykseen, innovaatioihin ja uuden luomiseen. Palveluiden avulla voidaan ratkaista myös luovaa ajattelua vaativat haasteet, joita teknologia ei yksin ratkaise.

Palveluliiketoiminta on kansainvälistynyt vauhdilla, sillä digitalisaatio on siirtänyt kulutusta tavaroista palveluihin ja mahdollistanut palveluiden ulkomaankaupan kasvun. Palveluiden tuonti ja vienti ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana, ja myös kotimarkkinoilla tulee edistää kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Tuottavuuden heikkoa kehitystä Suomessa on tutkittu paljon. Jo pitkään on tiedetty, että Suomi ali-investoi aineettomiin tuotannontekijöihin. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa ja niiden tuottavuusvaikutukset ovat Ruotsissa kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

Maailmankaupassa palvelut – erityisesti ja ennen kaikkea digitaaliset palvelut – kasvavat nopeammin kuin tavaroiden kauppa. Suomen pitää saada nykyistä suurempi siivu tästä kasvavasta kaupasta ja samalla monipuolistettua vientiä ja sitä kautta elinkeinorakennettamme.