Koronaepidemia on vaikuttanut palvelualojen toimijoihin monin tavoin. Erityisen voimakkaita vaikutukset ovat olleet tapahtumapalveluissa, kuten taide- ja kulttuuripalveluissa.
– Tapahtuma-ala lyötiin maaliskuussa kanveesiin yhdessä yössä, Suomen Kansallisoopperan ja -baletin turvallisuuspäällikkö Samuli Nuutinen toteaa.
Oopperatalo suljettiin näytösten osalta kuukausiksi ja avattiin yleisölle elokuussa. Kansallisoopperassa ja -baletissa on tehty paljon työtä sekä työskentely- että asiointiturvallisuuden hyväksi, hyvin tuloksin.
– Tunnistimme tietyt ydintoiminnot, joita turvataksemme aloimme välittömästi toimia. Myös skenaariotyöskentelyn merkitys korostui, jotta pystyimme löytämään nopeasti parhaat mahdolliset käytännöt turvallisuuden takaamiseksi.
Koko tapahtuma-alalla on ollut halu tehdä mahdollisimman turvallisia ja vastuullisia ratkaisuja. Nuutinen kollegoineen on myös ollut mukana laatimassa ohjeita koko teatterialalle.
– Olemme olleet aloitteellisia esittäviä taiteita koskevien yhteisten turvallisuusohjeiden laatimisessa ja olemme tehneet yhteistyötä muun tapahtumatuotannon kanssa. Myös koko henkilökuntamme on koulutettu ohjeistusten mukaisesti, Nuutinen kertoo.
Luottamus rakentaa henkilöstön turvallisuuden tunnetta
Oopperan ja baletin maailmassa työturvallisuuden teemat ovat moninaisia.
– Turvallisuus on meillä keskeinen asia normaalioloissakin, sillä alalla tehdään suuria produktioita haastavissa olosuhteissa. Samat periaatteet ja lainalaisuudet pätevät koronatartuntariskin hallinnassa. Monien työntekijöiden työ on alallamme hyvin fyysistä, ja siten koronatartuntoihin liittyvän riskien arvioinnin tulee olla todella tarkkaa, Nuutinen kertoo.
Koko tapahtuma-alalla on ollut halu tehdä mahdollisimman turvallisia ja vastuullisia ratkaisuja.
Työnteon lopettaminen ei toisaalta ole ollut valtiovallan tai terveysviranomaisten tahtotila. Se ei myöskään ole yksiselitteisesti turvallisin ja terveellisin ratkaisu kun katsotaan asiaa kokonaisuutena. Jos esimerkiksi tanssijat eivät harjoittele kuukausiin, kasvavat loukkaantumisriskit. Moni muukin tehtävä esittävissä taiteissa on läheistä kontaktia vaativaa.
Kaiken ytimessä on riskien arviointi, josta vastuu on työnantajalla.
– Työnantaja vastaa työturvallisuudesta, ja olemme arvioineet riskit erikseen jokaisessa tehtävässä. Tunnistimme esimerkiksi, että pukusovitus ja maskeeraus ovat lähikontaktissa tehtävää työtä, jossa suojavälineiden käyttö on ehdottoman tärkeää.
Henkilökunta alkoikin käyttää maskeja ja visiirejä jo keväällä riskien minimoimiseksi niissä tehtävissä, joissa se katsottiin yhdessä työntekijöiden, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa tarpeelliseksi. Myös työtilakohtaiset henkilömäärien rajoitukset otettiin käyttöön aikaisessa vaiheessa.
Talossa on paljon työtehtäviä, joiden tekeminen etänä ei ole mahdollista. Riskienhallintatoimenpiteet näiden tehtävien turvaamiseksi ovat moninaisia. Hyvä esimerkki on ompelimo, joka koko osaston karanteeniriskin välttämiseksi ja siten jatkuvuuden turvaamiseksi jaettiin kahteen puoleen väliseinin. Toisaalta tärkeää on ollut myös käydä avoin keskustelu yhdessä työntekijöiden kanssa siitä, minkä suuruista jäännösriskiä on perusteltua ottaa. Täysin riskittömäksi toimintoja ei saada työssä kuten ei työn ulkopuolellakaan.
Samuli Nuutinen kertoo, että riskien arviointia on tehty yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa.
– Teimme esimerkiksi riskikyselyn koko henkilöstölle, jotta sokeita kulmia ei jäisi. Kyselyitä on tehty epidemian edetessä useampia, esimerkiksi etätyöstä, turvallisuuden tunteesta sekä turvallisuusohjeiden noudattamisesta.
Turvallisuutta terveys ja talous huomioiden
Kansallisooppera ja -baletti haluaa toimia vastuullisesti jatkossakin ja suojata henkilökuntaansa sekä asiakkaita turvalliseen asiointiin.
Alkusyksyn esityksiin on myynnissä ainoastaan puolet katsomopaikoista, jotta kaikille katsojille voidaan varmistaa metrin turvavälit. Joka toinen paikka on tyhjä, mutta samassa seurueessa esitykseen tulevat voivat istua halutessaan vierekkäin. Tämäkään ei ollut itsestäänselvyys.
– Aluksi tuotti paljon päänvaivaa, voivatko samaan seurueeseen kuuluvat istua vierekkäin. Aluksi THL:n ja OKM:n yleisöturvallisuutta koskevan ohjeen mukaan henkilöt eivät olisi saaneet istua vierekkäin. Näitä sitten selvittelimme.
Nuutinen esittääkin päättäjille toiveen:
– Olisi hienoa, jos tapahtumajärjestäjillä olisi mahdollisuus saada viranomaisilta konsultointia tai hyväksyntää suunnitelmille etukäteen myös terveysturvallisuuden osalta. Esimerkiksi pyrotekniikan osalta näin pitää toimia, mutta terveyden osalta jouduimme tulkitsemaan asioita useita kuukausia yksin ja yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Vastuu toki kuuluukin olla yksin meillä järjestäjillä mutta jos apua saisi etukäteen, olisi mahdollisuus taata ohjeistusten ja toimintatapojen turvallisuus jo ennakkoon. Senhän tulisi olla meidän kaikkien, niin toimijoiden kuin viranomaistenkin, tavoite.
Olemme onnellisia jokaisesta päivästä, kun saamme esittää ja tuottaa iloa asiakkaillemme. Tarkoituksemme on jatkossakin olla mukana pitämässä yhteiskuntaa auki.
Tietysti myös asiakkaita opastetaan turvalliseen asiointiin. Liput tarkastetaan jo ulkona ja tiedustellaan, onhan asiakkaalla maski mukana. Narikasta saa maskin, mikäli asiakkaalla ei sellaista ole. Järjestäjän oma esimerkki on myös tärkeä.
– Henkilökunnan on käytettävä maskia ja maskien on oltava helposti ja luontevasti saatavilla, Nuutinen toteaa.
Paikan päällä asiakkaita neuvotaan opastein, huomiotarroin ja kuulutuksin. Yleisöltä saatu palaute onkin ollut pääosin kiittävää. Myös julkisuudessa tapahtumajärjestäjiä on kiitelty kattavista ja selkeistä turvallisuuskäytännöistä.
– Olemme onnellisia jokaisesta päivästä, kun saamme esittää ja tuottaa iloa asiakkaillemme. Tarkoituksemme on jatkossakin olla mukana pitämässä yhteiskuntaa auki.
Suomen kansallisooppera ja -baletti
- Kaikkien suomalaisten taidelaitoksina Kansallisooppera ja Kansallisbaletti tarjoavat ooppera- ja balettiesityksiä sekä muita tapahtumia kaikenikäisille.
- Suomen ainoan ammattimaisen oopperan toiminta alkoi 1911, ja baletti perustettiin 1922.
- Henkilöstömäärältään Suomen kansallisooppera ja -baletti on keskisuuri ooppera- ja balettitalo. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä on noin 530. Orkesterissa on 111 muusikkoa, tanssijoita on 78 ja kuorossa laulaa 50 ammattilaista.
- Vakinaisten laulusolistien lisäksi esityksissä kuullaan kotimaisia ja ulkomaisia vierailijoita. Lisäksi Oopperatalossa työskentelee erilaisten käsityöammattien huippuosaajia suutareista metallialan ammattilaisiin.
Kuva: Suomen kansallisooppera ja -baletti / Heikki Tuuli
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
