Kasvu syntyy fiksusta tekemisestä. Suomi on aina kasvanut tuottavuuden ja innovatiivisen tekemisen ansiosta. Pärjäämme jatkossakin panostamalla uuden luomiseen.

Digitalisaatio on tehnyt monen palveluyrityksen markkinoista globaalit. Digitaalisuus vaikuttaa voimakkaasti paitsi yrityksen kasvuhakuisuuteen, myös kansainvälistymiseen ja osaajapulaan. Jos pystymme kehittämään kuluttajia ja yrityksiä hyödyttäviä palveluita ja palvelukonsepteja Suomessa, syntyy maahamme tärkeää liiketoimintaa ja taloudellista arvonlisää – työpaikkoja ja verotuloja.

On tärkeää huomioida elinkeinorakenteen muutos kasvutoimenpiteitä suunniteltaessa.  Suomi on palvelutalous, jota kuvastaa hyvin palveluviennin voimakas kasvu 2000-luvulla. Kymmenen vuoden aikana yksityisten palveluyritysten osuus kaikesta yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on noussut 17 prosentista noin 32 prosenttiin.

Julkisella sektorilla on keskeinen rooli digiloikan mahdollistamisessa niin lainsäädännön kuin yrityksille luotavien kannustimien muodossa. Teknologia kehittyy nopeasti ja lainsäädäntö kulkee usein perässä. Suomi on kansainvälisesti katsoen hyvässä asemassa muun muassa kattavien perusrekisterien ja nopeiden mobiiliverkkojen myötä.

Ratkaisujamme:

  • Kannustetaan yrityksiä tuottavuutta kasvattaviin ja digitaalisuutta vauhdittaviin investointeihin niin verokannustimilla kuin riittävällä Business Finlandin innovaatiorahoituksella.
  • Saatetaan kaikki viranomaispalvelut ja -viestintä yrityksille sähköiseen muotoon ja saataville yhdestä luukusta teknisiä rajapintoja hyödyntäen.
  • Varmistetaan 5G:n nopea käyttöönotto Suomessa ja siihen liittyvien investointien toteutuminen markkinalähtöisesti.
  • Panostetaan digiosaajapulan ratkaisemiseen ja pk-yritysten digikyvykkyyksien parantamiseen. Kilpailu osaamisesta on globaalia.
  • Etsitään vahvat keinot taloushallinnon digitalisoinnin ja reaaliaikaisuuden edistämiseksi. Otetaan sähköinen kuitti käyttöön mahdollisimman pikaisesti. Valtio voi toimia tässä edelläkävijänä.
  • Varmistetaan lainsäädäntöympäristön kehittyminen siten, että dataa, automaatiota ja tekoälyä voidaan hyödyntää yksityisellä ja julkisella sektorilla turvallisesti, ja samalla tuottavuutta ja asiakaslähtöisyyttä parantavilla tavoilla.
  • Tiedon (datan) hyödyntämistä ja jakamista edistävää tietopolitiikkaa on johdettava koordinoidusti yli hallinnonrajojen.
  • Kotimarkkinoilla tapahtuvaa kehittämistyötä ei pidä väheksyä esimerkiksi rahoituksen ehdoissa. Kotimaassa toimivat palveluyritykset tukevat usein vientiyrityksiä, vaikka niillä ei ole omia tuotekehitys- tai vientihankkeita.

Lisätietoja: 

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM