Kansainvälisyys ja vienti

Palveluvienti ja suomalainen osaaminen luovat kansainvälistä kasvua

Yksityiset palvelut ovat vahvasti kansainvälinen ala. Palveluiden vienti maailmalle muodostaa noin kolmanneksen Suomen viennistä. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi.

Suomi vie eniten maailmalle ICT-palveluita, liike-elämän palveluita, kuljetus- ja matkailupalveluita sekä rojalteja ja lisenssejä. Palveluviennillä eli ulkomaankaupalla tarkoitetaan sitä, kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu. Palta pyrkii edistämään palveluiden ulkomaankaupan kasvumahdollisuuksia.

Kansainvälinen palvelukauppa kasvaa, työllistää ja tuottaa lisäarvoa Suomeen

  • Yhdestä palveluvientieurosta jää kotimaahan noin 72 senttiä. Vastaavasti tavaraviennin eurosta jää Suomeen keskimäärin vain 56 senttiä. Kansainvälinen palvelukauppa jättää siis enemmän rahaa Suomeen.
  • Palveluviennin kotimaisuusaste on korkea, sillä sen pääraaka-aine on suomalainen osaaminen.  

Palveluiden maailmankauppa kasvaa

  • Maailmantaloudesta reilusti yli kaksi kolmasosaa on palveluita.
  • Kaikki kehittyneet maat ovat palvelutalouksia – elintason kasvu lisää palveluiden kulutusta.
  • Digitalisaatio on entisestään siirtänyt kulutusta tavaroista palveluihin ja mahdollistanut palveluiden ulkomaankaupan kasvun. Samalla kierto- ja jakamistalouden ratkaisuilla luodaan täysin uusia palveluita.
  • Palveluiden maailmankauppa kasvaa tavarakauppaa nopeammin ja tässä kasvussa Suomen on oltava mukana.
  • WTO:n arvion mukaan palveluiden osuus maailmankaupasta voi kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Palveluiden osuus viennistä ja ulkomaankaupasta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla

  • Palveluiden osuus koko viennin arvosta on viime vuosina ollut vajaan kolmanneksen. Osuus on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000.
  • Vuosina 2000 – 2020 Suomen viennin arvon kasvusta kaksi kolmasosaa on tullut palveluista.
  • Vuosien 2010-2019 keskimääräisellä kasvuvauhdilla palveluviennin arvo ylittäisi tavaraviennin laskennallisesti 17 vuodessa.
  • Pandemian alettua vuonna 2020 palveluviennin arvo väheni 16 prosentilla. Erityisesti kuljetus- ja matkailupalvelut ovat olleet ahtaalla ja toipuminen on hidasta. Samalla ICT-palveluiden ja muiden digitaalisten ratkaisuiden kauppa on kasvanut voimakkaasti ja näillä markkinoilla on myös Suomen viennin kasvupotentiaali.

Ratkaisujamme palveluiden kansainväliseen kasvuun

  • Tehdään Suomessa toimialaneutraalia elinkeinopolitiikkaa, joka huomioi tasavertaisesti tavaratuotannon sekä erilaiset palvelut, aineettomat oikeudet ja luovat sisällöt.
  • Otetaan palveluvienti laajasti osaksi vienninedistämistä ja kauppapolitiikkaa.
  • Luodaan uusi vientistrategia, jolla edistetään suomalaisosaamisen ja ratkaisujen markkinointia sekä myyntiä digitaalisille alustoille ja globaalien ekosysteemien portinvartijoille. Tällaisia globaaleita B2B- ja B2C-alustoja ovat muun muassa Microsoft, Netflix ja Apple.
  • Kehitetään edelleen Business Finlandin ja vientirahoituksen resurssien vaikuttavuutta ja kohdennetaan resursseja palveluinnovaatioiden ja -viennin tarpeisiin.
  • Tuetaan yritysten kansainvälistymistä osaamisella ja innovaatiopolitiikalla.
  • Luodaan huippuluokan digitaalinen ja fyysinen infra tukemaan palveluiden kansainvälistä kasvua.
  • Tarjotaan julkisten hankintojen kautta referenssikohteita palveluviennille.

Lisätietoa aiheesta

Etlan tutkimus: Palvelut kansainvälisessä kilpailussa

Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja millaisia palveluja Suomi vie ja toisaalta tuo. Entä miten palvelukauppa on Suomessa kehittynyt muihin maihin verrattuna? Näihin kysymyksiin pyrkii vastamaan Paltan rahoittama ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan laatima raportti, joka julkaistiin 30.11.2023.

Lue lisää

Tilastotietoa palveluviennistä

Robottiekonomistimme Palbot kokoaa tietoja ja graafeja palveluviennistä.

Tutustu

Martti Pykäri

Pääekonomisti, johtaja, Tietopalvelut

Yksikön johtaja

martti.pykari@palta.fi

Jari Konttinen

Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Digitalisaatio ja innovaatiot

jari.konttinen@palta.fi

Tuoreimmat uutiset aiheesta