Osaaminen ja työllisyys

Kasvu vaatii osaajia

Yksityiset palvelut työllistävät ilman kauppaa yli miljoona ihmistä Suomessa, eli yli puolet yksityisestä sektorista. Viime vuosina myös suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt yksityisiin palveluihin: yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen yli 420 000 uutta työpaikkaa.

Osaajapula on suuri kasvun este palvelualoilla toimiville yrityksille. Digitalisaatio ja työn murros muuttavat työelämää ja työtehtäviä sekä edellyttävät meiltä kaikilta uudenlaisia toimintamalleja ja oppimiskykyä. Jatkuva oppiminen on tullut jäädäkseen.

Työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen on oltava tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia ja kannusteita eri elämänvaiheissa. Työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista tulee pystyä ennakoimaan sekä kehittämään yhä ketterämmin koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä tunnistamaan ja tunnustamaan myös muualla hankittua osaamista sekä tarjoamaan sujuvia siirtymiä ja jatko-opiskelupolkuja koulutusasteiden välillä.

Etenkin korkeakouluihin tarvitaan pikaisesti lisää nopeaa, elinkeinoelämän tarpeita ja jatkuvaa oppimista tukevaa koulutusta. Korkeakouluille tulee luoda yhä tehokkaammat kannustimet yrityslähtöisten opintokokonaisuuksien tarjoamiseen. Peruskoulun päättyessä jokaisella nuorella tulee olla jatko-opinnoissa pärjäämiseen vaadittavat perustaidot. Jokaiselle tulisi varmistaa jatkossa vähintään toiseen asteen tutkinto ja korkeakoulutettujen osuudessa tulee tavoitella 50 prosentin rajaa.

Työhön johtavalla maahanmuutolla osaajia palvelualoille

Palveluyritysten suuri kasvun este on pula osaavasta työvoimasta. Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan tarvitsemme sujuvaa työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, kotoutumisen ja asettautumisen palveluja mukana muuttaville perheille sekä työyhteisöjä, jotka toivottavat kansainväliset osaajat tervetulleiksi. Parhaimmillaan maahanmuutto nostaa työllisyysastetta, edistää palveluliiketoiminnan kansainvälistymistä ja lisää Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien kohdemaana.

Ratkaisujamme osaamisen ja työllisyyden kehittämiseksi

Tehdään osaamisen päivittämisestä kannattavampaa muuttamalla koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmää.
Kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja välineitä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tuodaan digitaaliset palvelut ja tiedolla johtaminen kaikille hallinto- ja koulutusasteille.
Varmistetaan julkisen ja yksityisen sektorin tehokas yhteistyö työvoimapalveluiden järjestämisessä.
Edistetään työperäistä maahanmuuttoa poistamalla maahanmuuttajien työvoiman saatavuusharkinta.

Palvelut tarvitsevat osaajia

Ratkaisujamme työllisyyden nostamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi

Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lainsäädännössä siten, että kaikissa yrityksissä asioista voidaan sopia toisin.
Käynnistetään työrauhajärjestelmän kokonaisuudistus Suomen
työmarkkinajärjestelmän vakauttamiseksi ja työrauhasääntelyn saattamiseksi pohjoismaiselle tasolle.
Lisätään työnteon kannustimia keventämällä kaikkien
tuloluokkien ansiotuloverotusta ja työn ylintä marginaaliveroastetta.
Madalletaan työllistymisen kynnystä purkamalla kannustinloukkuja ja uudistetaan työttömyysturva kannustavammaksi.
Edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Poistetaan maahanmuuttajien työvoiman saatavuusharkinta. Luodaan Suomesta houkuttelevampi työskentelypaikka ulkomaalaisille työntekijöille ja kehitetään mukana muuttavan perheen asettautumispalveluja, lisätään englanninkielisiä palveluja sekä kielikoulutusta.
Varmistetaan julkisen ja yksityisen sektorin tehokas yhteistyö työvoimapalveluiden järjestämisessä. Työvoimapalveluita kilpailuttamalla julkiset toimijat voivat löytää innovatiivisimmat, asiakaslähtöisimmät, laadukkaimmat ja kustannustehokkaimmat palveluratkaisut.
Kehitetään työelämää yhteistyössä. Palta on mukana useissa työmarkkinaosapuolten ja yritysten yhteishankkeissa, joiden tavoitteena on lisätä työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Kehitetään osaamista ja nostetaan osaamistasoa usein eri keinoin.
Siirretään jatkuvan oppimisen painopistettä tutkintokoulutuksesta nopeisiin työelämälähtöisiin muunto- ja täydennyskoulutuksiin sekä nopeutetaan jatko-opintoihin pääsemistä. Panostetaan oppisopimuksen lisäämiseen työpaikoilla.
Kehitetään koulutusjärjestelmän rahoitusta siten, että se kannustaa oppilaitoksia tekemään entistä aktiivisemmin ja monipuolisemmin yhteistyötä yritysten kanssa. Työelämän tulevaisuuden tarpeiden ja osaamisen ennakoinnin tulee ohjata opetusta ja tutkimusta nykyistä paremmin.
Tehdään osaamisen päivittämisestä kannattavampaa muuttamalla koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmää.
Kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja välineitä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tuodaan digitaaliset palvelut ja tiedolla johtaminen kaikille hallinto- ja koulutusasteille.
Kohdennetaan resursseja etenkin entistä laadukkaampaan ja tehokkaampaan opinto-ohjaukseen, yksilölliseen tukeen sitä tarvitseville ja muihin oppimisen laatua parantaviin tukitoimiin.