Jo kolmannes Suomen bruttoviennin arvosta tulee palveluista. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi.

Suurin osa maailman taloudesta on palveluita ja palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. 

  • Palveluvienti on korkean osaamisen ja arvonlisäyksen aineetonta vientiä. Se on kasvanut koko tilastohistorian ajan.
  • Suomen bruttoviennin arvosta kolmannes tulee palveluviennistä. 2000-luvulla palveluvienti on yli nelinkertaistunut ja Suomen viennin kasvusta noin kaksi kolmasosaa (63%) on tullut palveluviennistä. 

Suomen kannattaa panostaa palveluvientiin. Siinä yhdistyvät Suomen vahvuudet ja hyvät tulevaisuuden näkymät. Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Palveluvienti ja sen mahdollisuudet nousevat uudelle tasolle teknologian kehityksen, digitalisaation ja globalisaation myötä.

Palveluviennissä on potentiaalia kasvaa viennin uudeksi kivijalaksi.

Mitä on palveluvienti?

  • Palveluvientiä syntyy kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Kyse on ulkomaankaupasta.
  • Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu.
  • Talouden megatrendit kasvattavat palveluvientiä jatkossakin. Palveluista on tullut 2000-luvulla globaalin arvoketjun arvokkain osa.

Palveluviennin pääraaka-aine on osaaminen: Suomi vie eniten korkean osaamisen asiantuntijapalveluja. Suurin arvo syntyy tuotantoa edeltävissä ja tuotannon jälkeisissä palveluissa.

Perinteisesti palveluvientiä on syntynyt esimerkiksi tavaran kuljetuksesta saatavina tuloina ja matkailun tuloina. Nykyään suurimpia tulovirtoja ovat tieto- ja viestintäteknologian palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut. Merkittäviä rahavirtoja kertyy myös liike-elämän suunnittelu- ja asiantuntijapalveluista.

Palveluviennin merkitys kasvaa jatkuvasti

  • Palveluvienti on yli nelinkertaistunut 2000-luvulla. Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla noin kaksi kolmasosaa on tullut palveluista.
  • Samalla viennin pohja on laajentunut, jalostusarvo ja kotimaisuusaste ovat nousseet. 
  • Kolmannes Suomen bruttoviennin arvosta tulee palveluviennistä. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi.
  • Palveluviennin arvo on kasvanut keskimäärin 8% vuodessa viimeiset kymmenen vuotta. Tällä kehityksellä palveluviennin arvo ylittäisi tavaraviennin laskennallisesti vuonna 2032. 

Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 72 senttiä. Palveluviennissä raaka-aineita ei tarvitse ostaa ulkomailta. Siksi kotimaisen arvonlisäyksen osuus on selvästi muita tuotteita suurempi.

Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä suurin osuus on tuotetaan palvelualoilla. Vuonna 2018 palvelutoimialoilla toimivien yritysten osuus Suomen viennistä oli jo 47 prosenttia kotimaisella arvonlisällä mitattuna.

Suomen tapaiselle maalle luonteva rooli globaalissa työnjaossa olisi erikoistua korkeaa osaamista edellyttäviin palvelutehtäviin ja palveluvientiin. Suomella on korkeasti koulutettuna ja teknologiaorientoituneena vientimaana kaikki mahdollisuudet ottaa merkittävä osa kasvavasta kansainvälisestä palvelukaupasta. Massatuotannon sijaan Suomen kannattaa keskittyä korkean osaamisen teknologiaan ja arvonlisäykseen.

Ratkaisujamme:

  • Tehdään Suomessa toimialaneutraalia elinkeinopolitiikkaa, joka huomioi tasavertaisesti tavaratuotannon sekä erilaiset palvelut, aineettomat oikeudet ja luovat sisällöt.
  • Otetaan palveluvienti laajasti osaksi vienninedistämistä ja kauppapolitiikkaa.
  • Luodaan uusi vientistrategia, jolla edistetään suomalaisosaamisen ja ratkaisujen markkinointia sekä myyntiä digitaalisille alustoille ja globaalien ekosysteemien portinvartijoille. Tällaisia globaaleita B2B- ja B2C-alustoja ovat muun muassa Microsoft, Netflix ja Apple.
  • Kehitetään edelleen Business Finlandin ja vientirahoituksen resurssien vaikuttavuutta ja kohdennetaan resursseja palveluinnovaatioiden ja -viennin tarpeisiin.
  • Mahdollistetaan ulkomaisen tytäryhtiön tappioiden vähentäminen emoyhtiön verotuksessa.
  • Tuetaan yritysten kansainvälistymistä osaamisella ja innovaatiopolitiikalla.
  • Luodaan huippuluokan digitaalinen ja fyysinen infra tukemaan palveluiden kansainvälistä kasvua.
  • Tarjotaan julkisten hankintojen kautta referenssikohteita palveluviennille.

 

Etlan tutkimus: Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen (18.5.2020)
Missä palveluviennin osalta mennään? (Palveluviennin round table 15.1.2020)
Palveluviennistä suomeksi: Palveluvientiraportti (24.5.2018)
Palveluvientiraportin aineisto: Raportin kuvaajat ja lähteet (24.5.2018)

Lisätietoja:

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM

Lauri Vuori

Ekonomisti

VTM