Osaajapula on iso haaste luovilla aloilla. Joukko elokuva- ja tv- sekä tapahtumatuotantoja edustavia yrityksiä ja alan opetusta tarjoavia oppilaitoksia kokoontui helmikuussa Palvelualojen työnantajat Paltan järjestämään työpajaan miettimään ratkaisuja osaajapulaan erityisesti media-, viestintä- ja tapahtuma-alalla. Tilaisuus oli jatkoa joulukuussa järjestetylle vuoropuhelulle, jossa luotiin yhdessä tilannekuvaa osaajapulasta sekä tunnistettiin käytännön haasteita ja esteitä alalle työllistymisessä.
Alustuksena ja innoittajana vuoropuheluun kuultiin esimerkki pelialalta: Suvi Latva Neogames Finlandilta kertoi, miten peliala kouluttaa osaajiaan ja miten osaajapulaa alalla on lähdetty ratkomaan. Neogames on pelialan yhdistys, joka kehittää, koordinoi ja tukee suomalaista pelialaa ja pelien kehitystä. Yhdistys on julkaissut sivuillaan mm. visuaaliset vuokaaviot pelialasta kiinnostuneelle opiskelijalle/työnhakijalle:
- Neogames-vuokaavio: Miten kehitän osaamistani?
- Neogames-vuokaavio: Töihin pelialalle?
Koska haasteet ovat samantyyppisiä myös koko media-, viestintä- ja tapahtuma-alan kentällä, ratkaisuja kannattaa miettiä yhdessä ja ottaa oppia muilta.
– Näemme Paltassa erittäin hyödyllisenä, että alan toimijoille perustettaisiin yhteinen osaamiseen keskittyvä strateginen verkosto, joka toimisi tuntosarvina siihen, mitä kentällä tapahtuu ja miten havaittuihin ongelmiin voitaisiin yhdessä vastata. Palta selvittelee, mitä toimijoita verkostossa tulisi olla ja miten toiminta olisi järkevintä käynnistää, Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet sanoo.
Työpajan antia
Itse työpajatyöskentelyssä pureuduttiin kolmeen keskeiseen teemaan, joita lähdettiin konkretisoimaan:
- Alan imagon muuttaminen luovasta taideteolliseksi/tekniseksi
- Urakuvaukset vielä suurelle yleisölle tuntemattomista ammateista
- Pienet sertifikaatit ammatillisen osaamisen todentamiseksi
Teemoista käytiin pienryhmissä hyvää keskustelua ja hahmoteltiin tapoja, joilla teemoissa voisi lähteä liikkeelle. Alla muutamia esiin nostettuja huomioita:
Alan imago on tällä hetkellä kahtiajakoinen: toisaalta painottuvat taiteilijat, toisaalta kovan bisneksen tekijät. Alaa tulisikin pystyä esittelemään monimuotoisemmin. Keinoina voisivat olla esimerkiksi visualisointi tai yhteinen kampanja alan työkulttuurista. Luovia aloja ei tulisi myöskään nähdä pelkästään erilaisten yhteiskunnallisten tukien kohteena, vaan enemmän keinona rahoittaa liiketoimintaa. Toimialaluokat ja ammattinimikkeet tulisi päivittää nykyaikaan.
Urakuvauksia eri ammateista tarvitaan. Tällä hetkellä ammattinimikkeet saattavat eri aloilla tarkoittaa eri asioita, olisiko urakuvauksia mahdollista standardoida? Kiinnitettävä huomiota myös urapolun ja osaamisen ohjaukseen – mentorointi yrityksissä ja työssä oppiminen ovat tärkeitä. Urakuvaukset tulee toteuttaa yhdessä alan järjestöjen, liittojen, oppilaitosten ja työnantajien kanssa, jotta muodostuu yhteinen ymmärrys kuvausten sisällöstä ja urapoluista. Yhteistyön pitää olla monivuotista ja pitkäjänteistä, kattojärjestöjen vastuulla on varmistaa eri alojen ”yhteenliimaaminen” ylätasolla sekä lobata päättäjiä.
Pieniä sertifikaatteja on lähdettävä edistämään työnkuvia kirjoittamalla. On tärkeää myös tutkia kansainvälisiä sertifikaatteja, jotta saadaan tietoa, miten sertifikaatteja käytetään muualla. Käyttöön voitaisiin ottaa kolmikantainen myöntäminen (työelämän edustaja, näyttötutkintomestari tai vastaava sekä selkeät määritelmät osaamiselle ja kouluttautumisarviointi).
Lisää tietoa työpajoissa nousseista ideoista ja etenemissuunnitelmista antaa Milka Kortet.