Maa on pieni pohjoiseurooppalainen viennistä riippuvainen kansakunta. Kustannuskilpailukyvyssä on ongelmia kilpailijamaihin nähden, korona on rokottanut pahasti eikä palkankorotusvaraa vuodelle 2020 ole ollenkaan. Näin siis maan työnantajat ja elinkeinoelämä.
Työntekijäpuoli taas ilmoitti tylysti, että palkankorotusvaraa tietenkin on ihan niin kuin ennenkin ja sillä seikalla, että yksittäinen yritys ajautuisi vaikeuksiin palkankorotusten vuoksi ei ole mitään merkitystä. Luonnonvalinta siis hoitakoon.
Palkankorotusten lisäksi työntekijöiden vaatimuslistalla oli useita laadullisia tavoitteita (tasa-arvon edistäminen, osa-aikaeläke-etuuksien parantaminen, matalapalkkapotti jne.). Lisäksi eräs puolta miljoonaa työntekijää edustava suuri ammattiliitto vaati, että mm. terveydenhoitosektoria pitää muistaa puoli prosenttia teollisuuden sopimaa palkkalinjaa korkeammilla korotuksilla.
Kyse on tietysti Ruotsista, jossa neuvoteltiin sovittelijoiden johdolla koko lokakuu keväällä koronatilanteen vuoksi keskeytettyjä ja syksyyn lykättyjä teollisuuden neuvotteluja. Ruotsissa teollisuuden niin sanottu Industriavtal määrittää käytännössä myös muiden toimialojen palkka- ja kustannuslinjan. Normaalisti Ruotsissa palkankorotukset toteutetaan vuosittain huhtikuussa.
Asetelmat olivat lokakuussa työntekijäpuolella pitkälle samat kuin keväällä. Vaadittiin vuositasolla noin kolmen prosentin palkankorotuksia plus erilaisia kustannusvaikutteisia ”laadullisia muutoksia” noin prosentin verran. Työnantajapuolen mukaan ennen koronaa olisi ollut varaa korkeintaan 1,4 prosentin sopimuskorotuksiin vuositasolla.
Lokakuun neuvotteluissa työnantajat lähtivät siitä, että vuoden 2020 palkankorotukset ovat menneen talven lumia. Ruotsissa noin 40 prosenttia yrityksistä on lisäksi katsonut, että ylimitoitetut palkankorotukset johtavat lisäirtisanomisiin jo toteutettujen lisäksi. Työntekijät puolestaan katsovat, että pelkkä nolla ei tänä vuonna tietenkään riitä.
Pyhäinpäiväviikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisen yönä päästiin teollisuudessa vaikeiden neuvottelujen jälkeen sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta, sen palkkalinjasta ja muista muutoksista. Sopimus koskee noin 2,8 miljoonaa palkansaajaa. Sopimus pähkinänkuoressa on seuraava:
- Sopimuskausi on 29 kuukautta 1.11.2020–31.3.2023. Sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään 31.3.2022. Suomalaisittain voidaan kuitenkin sanoa, että sopimus on kolmevuotinen, jos otetaan huomioon, että edellinen sopimus päättyi jo 31.3.2020.
- Palkantarkistukset ovat 1.11.2020 yhteensä 3 prosenttia ja 1.4.2022 yhteensä 2,4 prosenttia. Tähän yhteensä 5,4 prosentin kustannusnousuun sisältyy myös 0,4 prosentin suuruinen erä osa-aikaeläkkeisiin sekä enintään 21 600 kruunua kuussa ansaitsevien matalapalkkaerä. Ruotsissa eivät työehtosopimuskorotukset kuitenkaan läheskään aina tarkoita kaikille tulevia yleiskorotuksia, vaan yritys- ja yksilötason palkanmuodostus on tärkeä osa järjestelmää.
Ruotsalaiset itse laskevat, että sopimuksen kustannusvaikutus vuositasolla on 2,23 prosenttia. Suomessa sama vuosivaikutus todennäköisesti laskettaisiin 1,8 prosentiksi, koska myös kausi 1.4.2020–31.10.2020 ilman palkankorotuksia laskettaisiin meillä mukaan.
Ruotsissa alkaa nyt kiivas sesonki lähes viidensadan työehtosopimuksen uudistamiseksi. Irtiottopyrkimyksiä varmaan tulee; ainakin suuri kuntien ja Ruotsissa tärkeiden maakuntien työntekijöitä edustava Kommunal ilmoitti jo hyvissä ajoin kriittisen suhtautumisensa teollisuuden linjaan – oli linja mikä tahansa. Kuitenkin palkansaajapuolen ensikommentit eivät peittele tyytyväisyyttä saavutettuun lopputulokseen, joten ehkä se hillitsee hieman lakkointoilua.
Ruotsi on Suomelle mitä tärkein kilpailija, asiakas, yhteistyökumppani – ja usein myös esikuva. Se mitä Ruotsin työmarkkinoilla tehdään ei tämän vuoksi ole meillekään yhdentekevää.
Työnantajapuolella reaktiot ovat vaihdelleet uuden sopimuksen kustannustason osalta kriittisen ja erittäin kriittisen välillä. Suuri 11 000 yritystä edustava Paltaa vastaava työnantajaliitto Almega kommentoi teollisuuden ratkaisua yllättävänkin suorin sanoin – tosin ruotsalaisilla sanakäänteillä. Myös Suomen EK:ta vastaava Svensk Näringslivet on ollut hyvin kriittinen. Sen sijaan noin kahden prosentin pohjainflaatiota tavoittelevat kansantalousekonomistit ovat olleet neutraalimpia ja pitäneet tasoa odotusten mukaisina.
Suomessa ehkä monet ajattelivat, että koronatilanne kyllä huomioidaan naapurien neuvotteluissa. Eipä siltä oikein näytä, vaan itse asiassa päänavauksessa mentiin aika tavalla samalla kaavalla kuin olisi menty niin sanotussa normaalitilanteessa. Ruotsissakin on lukuisia yrityksiä ja toimialoja, jotka ovat pahasti kärsineet koronasta, joten helppoja jatkoneuvotteluja eri toimialoilla ja yrityksissä ei todellakaan ole tiedossa.
Ruotsi on Suomelle mitä tärkein kilpailija, asiakas, yhteistyökumppani – ja usein myös esikuva. Se mitä Ruotsin työmarkkinoilla tehdään ei tämän vuoksi ole meillekään yhdentekevää.
Pysy kartalla ajankohtaisista palvelualojen ja työmarkkinoiden aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.