BlogiTatu Rauhamäki

19.10.2020

Olisiko jo aika uudistua?

Koronakriisi on jälleen herättänyt elämään liiankin tutun laulun siitä, kuinka suhdanneherkkää vientimme rakenteeltaan on. Saman laulun säkeet on kuultu kovin monta kertaa aikaisemmin. Viimeksi ne raikuivat reilut kymmenen vuotta sitten finanssikriisin aikana, kun Suomen vienti laski viidenneksellä.

On valitettavan totta, että meillä on viennissä rakenteellinen haaste, sillä viemme paljon investointi- ja teollisuuden tuotantotarvikkeita, joihin erilaiset talouden kriisit ja niiden luoma epävarmuus kovin helposti iskevät. Alussa mainitun, puhki soitetun valitusvirren toistamisen sijaan olisi kuitenkin syytä miettiä, mitä voisimme tehdä viennin ja koko elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi.

Edeltävä, aidosti merkittävä talouden rakenteiden uudistuminenhan meillä tapahtui 90-luvun laman jälkimainingeissa Nokia-vetoisesti. Tästä on kulunut nyt siis yli neljännesvuosisata.

Edeltävä, aidosti merkittävä talouden rakenteiden uudistuminenhan meillä tapahtui 90-luvun laman jälkimainingeissa Nokia-vetoisesti.

Hallitus hallituksen jälkeen on tällä vuosituhannella tavalla tai toisella epäonnistunut tukemaan elinkeinorakenteen ja samalla viennin rakenteen monipuolistumista. Valitettavasti syyskuisen budjettiriihen päätökset eivät lupaa kovin paljon parempaa. Ne katsovat ennemmin menneeseen ja ovat rakenteitamme säilyttäviä, eivätkä niitä uudistavia.

Suomen pankin vientiin erikoistunut vanhempi ekonomisti Mikko Sariola on aivan oikein todennut, että Suomen tulevia vientinäkymiä heikentää se, että vientimme on pääasiassa tavaravientiä, joka kärsii meneillään olevasta kriisistä enemmän kuin palveluvienti, vaikka myös palveluvienti on notkahtanut rajusti. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden kysyntä Suomessa ja maailmalla tulee kuitenkin nousemaan entisestään tulevaisuudessa, kun etänä toteutettavat ratkaisut yleistyvät ja jäävät käyttöön. 

Jo nyt Suomen viennin arvosta kolmannes tulee palveluiden viennistä. Koko viennin volyymin kasvu Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut palveluista. Palvelukauppa kasvaa maailmalla tavarakauppaa nopeammin. Näin on ollut jo yli vuosikymmenen ajan. Tähän kasvuun meidän on saatava Suomi nykyistä paremmin mukaan, mikä on otettava huomioon EU:n elpymistuen käytöstä linjattaessa sekä kevään kehysriihen yhteydessä tehtävässä hallitusohjelman puolivälin tarkastelussa.

Voimme tukea Suomen rakennemuutosta korkean osaamisen palvelutaloudeksi elpymisrahaston kautta muun muassa lisäämällä tki-rahoitusta etenkin palvelualoilla, vauhdittamalla digitalisaatiota ja siirtymää reaaliaikatalouteen sekä edistämällä palveluiden vientiä globaaleille B2B- ja B2C-alustoille kuten Netflix, Apple ja Microsoft.

Kriisit tarjoavat aina uudistamisen paikkoja. Niin myös koronakriisi.

Kriisit tarjoavat aina uudistamisen paikkoja. Niin myös koronakriisi. Suomen talous on saatava kestävämmän ja vakaamman kasvun uralle.

Me kaikki tiedämme myös, että tämän kasvun on oltava ekologisesti aikaisempaa kestävämmällä pohjalla. Käyttämällä elpymisrahoja myös vihreään siirtymään raiteille voimme vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjämme ja tukea suomalaisyritysten kestävää kilpailukykyä.

Maailmantalouden palveluvaltaistuessa kiihtyvää tahtia erityisesti digitalisaation ajamana, hallituksen on tehtävä päätöksiä, joiden avulla Suomi loikkaa palvelujen kasvun junaan mukaan huomattavasti nykyistä vahvemmin.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi