BlogiMikko Paloneva

7.2.2023

Polttoaineet, maankäyttö, uudet kestävämmät ratkaisut – palvelualoilta löytyy monta näkökulmaa luonnon monimuotoisuuteen

Miten luontokato ja biodiversiteetin huomioiminen näkyvät palvelualoilla, ja miten päästä alkuun biodiversiteettityössä? Muun muassa näistä aiheista keskusteltiin Paltan ja Impaktlyn yhteisessä työpajassa, johon osallistui Paltan jäseniä eri palvelutoimialoilta. Impaktlyn Päivi Luoma ja Paltan Mikko Paloneva bloggasivat teemasta.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on viime vuosikymmeninä heikentynyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Ongelma on suuri myös talouden kannalta, sillä Maailman talousfoorumi on arvioinut, että yli puolet maailman BKT:stä on riippuvaista luonnosta tai sen palveluista.

Biodiversiteetti näkyy jo poliittisessa päätöksenteossa niin EU:ssa kuin Suomessakin. Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetus on herättänyt kotimaassa laajaa keskustelua, ja Suomessa viimeistellään parhaillaan kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa. Lisäksi Montrealissa vuoden 2022 lopulla järjestetty YK:n luontokokous nosti luonnon monimuotoisuuden painoarvoa konkretisoimalla globaaleja tavoitteita.

Yrityksissä halutaan kasvattaa osaamista ja löytää parhaita käytäntöjä

Luonnon köyhtyminen vaikuttaa useilla tavoilla myös palvelualojen yrityksiin. Esimerkiksi logistiikkayritykset käyttävät runsaasti biopolttoaineita, joiden saatavuus ja hinta liittyvät kestävien raaka-aineiden saatavuuteen. Sähköverkkojen rakentaminen aiheuttaa puolestaan suoria maankäytön muutoksia. Lisäksi yritysten sosiaalinen toimilupa, rahoituksen saatavuus ja tuleva lainsäädäntö vaativat jatkossa entistä vahvempaa sitoutumista luonnon monimuotoisuuteen.

Riskien ohella avautuu kuitenkin mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan, toimintatapoihin ja arvonluontiin. Parhaimmillaan luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tukee vähähiilisyyttä ja muita yritysten vastuullisen liiketoiminnan tavoitteita.

Paltan ja konsulttiyhtiö Impaktlyn työpajassa 24.1.2023 konkretisoitiin luonnon monimuotoisuuden huomioimista palvelualojen liiketoiminnassa. Keskustelu osoitti, että tarve ymmärryksen ja osaamisen kasvattamiseen sekä parhaiden lähestymistapojen löytämiseen on kaikille yrityksille yhteinen. Monesti suorat vaikutukset ovat palvelualoilla pieniä, ja merkittävimmät vaikutukset ovat epäsuoria ja myös vaikeammin ymmärrettäviä ja mitattavia.

Näin alkuun biodiversiteettityössä 

Luonnon monimuotoisuuden huomioimisen hyödyt ja toisaalta myös kustannukset on konkretisoitava entistä paremmin, jotta fokus on oikeissa asioissa ja tuloksekkaassa tekemisessä. Yhteistä keskustelua joka tapauksessa tarvitaan, sillä kansainväliset pelisäännöt, parhaat käytännöt ja odotukset luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen liiketoiminnassa ovat vasta muotoutumassa.

Toistaiseksi vasta 14 prosenttia vähintään viiden hengen palveluyrityksistä on asettanut itselleen luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen. Kasvuvauhti on kuitenkin kova, sillä omaa luontotavoitettaan valmistelee 9 prosenttia palveluyrityksistä.

Kuinka yritykset voivat käynnistää oman luontotyönsä? Ensimmäinen askel on keskeisten vaikutusten ja riippuvuuksien tunnistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien arviointi. Matka jatkuu tavoitteiden asettamisella ja toimenpiteiden konkretisoinnilla. Tavoitteet ja toimenpiteet voivat konkretisoitua esimerkiksi strategiaksi, tiekartaksi, portfolioksi tai sitoutumiseksi nettopositiivisiin vaikutuksiin. Tavoitteiden johtamiseen tarvitaan mittareita ja hyvää vastuullisuusdataa.

Paljon on vielä tehtävänä. Selvää kuitenkin on, että luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja luontokadon pysäyttäminen nousee jatkuvasti tärkeämmäksi vastuullisuusteemaksi, johon myös palveluyrityksillä on paljon annettavaa.

Lisätietoja kirjoittajilta:

Mikko Paloneva, Ilmastopolitiikan asiantuntija, Palta, mikko.paloneva@palta.fi, p. 045 102 0160, 
Päivi Luoma, Head of environmental sustainability, Impaktly, paivi.luoma@impaktly.com, p. 050 430 8866

Tutustu kirjoittajaan

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu

Elinkeinopolitiikka

Mikko Paloneva työskentelee Paltassa elinkeinopolitiikan asiantuntijana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa erityisasiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästökaupan parissa. Koulutukseltaan Mikko on diplomi-insinööri. Mikon vastuualueelle kuuluvat erityisesti palvelualojen kestävään kasvuun ja ilmastopolitiikkaan liittyvät kysymykset ja vaikuttamistyö.