2.11.2020

UutinenOsaava työvoima

Tutkijoiden viesti kuultava ja oppivelvollisuusuudistus syytä jäädyttää – lisää tukea peruskouluun

Eduskunnan lähetekeskusteluun nousee tiistaina 3.11. oppivelvollisuuden pidentäminen, joka on Suomen koulutusjärjestelmän isoimpia uudistuksia vuosikymmeniin. Uudistusta on kritisoitu laajasti koko valmistelun ajan, mutta uudistus on kritiikistä huolimatta etenemässä ja esimerkiksi tutkimusmaailman näkemyksiä on huomioitu hyvin kapeasti.

Siksi EK ja useat jäsenliitot halusivat yhdessä antaa puheenvuoron tutkijoille. Kasvatustieteiden tohtori Peter Johnson ja nuorisotutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori, dosentti Tomi Kiilakoski ovat laatineet oppivelvollisuusuudistuksen vaikutusarvioinnin, joka julkaistiin tänään.

Raportin mukaan toinen aste on liian myöhäinen vaihe ratkaista tehokkaasti oppimisvaikeuksia ja koulutuksen keskeytyksiä. Moitteita saa myös lisärahoituksen kohdistuminen valtaosin muuhun kuin opetukseen ja opiskelijoiden tukeen.

Ei takeita osaamisen kehittämisestä ja työllisyyden parantamisesta

Paltan mukaan hallituksen tavoite vähentää koulunkäynnin keskeytyksiä on hyvä, mutta nyt rahoitus ei kohdistu tehokkaimpiin keinoihin.

– Oppivelvollisuusuudistus sisältää valtavan joukon velvollisuuksia. Ne sitovat yhteiskunnalta vieläkin valtavampia resursseja, ilman takeita vaikuttavuudesta osaamisen kehittämisessä ja työllisyyden parantamisessa. Jäljelle jää samoja ongelmakohtia, joita alun perin luvattiin lakipaketilla korjata, kuten koulunpenkkiin haluttomat oppilaat, Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija Tuomas Ylitalo kommentoi.

Paltan kuten EK:nkin mukaan resursseja tulee suunnata varhaisempaan vaiheeseen, jotta peruskoulun päättyessä jokaisella nuorella on sellaiset perustaidot, joiden avulla hän selviytyy jatko-opinnoista.

Lisäksi Ylitalon mukaan on panostettava jatkuvaan oppimiseen, digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, digitaalisiin oppimissovelluksiin ja opettajien digitaitojen parantamiseen.

Vaikutusarvioinnin päähuomiot tiivistetysti:

  • Panostusten kohdentaminen vain toiselle asteelle on virhe. Oppiminen alkaa eriytyä jo alaluokilta alkaen. Siksi varhainen tuki on oppimisvaikeuksissa avainasemassa. Koulupolkua tulee kehittää kokonaisuutena.
  • Valmistelussa ei ole riittävästi pohdittu vaihtoehtoisia malleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppivelvollisuuden pidentämistä on ajettu läpi itseisarvona.
  • Uudistuksen rahoitus kohdistuu epätarkoituksenmukaisesti: suurin osa lisärahoituksesta kohdistuisi ilmaisiin oppimateriaaleihin ja matkoihin – ei opetukseen ja ohjaukseen.
  • Kasvatustieteiden tai nuorisotutkimuksen tietopohjaa ei ole lainvalmistelussa juurikaan hyödynnetty. Nuorten ja koulutuksen näkökulma jäi täysin talouspolitiikan näkökulman varjoon.
  • Lue lisää.

Lisätietoa