Palvelualojen työnantajat Palta ja Teknologiateollisuus järjestivät yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa keskiviikkona 15.1.2020 jäsenyrityksilleen pyöreän pöydän tilaisuuden, jossa pohdittiin ratkaisuja palveluviennin edistämiseksi. Tilaisuus oli osa TEM:n vastuulla olevaa hallitusohjelman mukaista viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman valmistelua. Yhteisessä tilaisuudessa haettiin jäsenyritystemme näkemyksiä, kokemuksia ja ehdotuksia viennin ja kansainvälisen kasvun kehitystyön tueksi. Näkökulmana oli erityisesti voimakkaassa kasvussa oleva palveluvienti.
Tilaisuus käynnistyi TEM:n, Paltan ja Teknologiateollisuuden alustuspuheenvuoroilla, jonka jälkeen ääneen pääsivät yritysten edustajat kuuden eri yrityspuheenvuoron voimin. Esitellyissä yritysesimerkeissä oli mukana keskenään hyvin erilaisia yrityksiä eri toimialoilta, joten osallistujat saivat hyvän läpileikkauksen siitä, mitä vaatimuksia ja haasteita yritykset ovat kohdanneet palveluviennissä, ja mitä ne erityisesti painottavat menestymisen mahdollistamiseksi.
Omat puheenvuoronsa esittivät Mikko-Pekka Hanski Idean Finlandista, Juha Luusua Eltel Networksista, Heikki Halmetoja CHS Groupista, Riina Hyytiä Dionysos Filmsista, Juha Kaustinen Wärtsilä Oyj:stä sekä Janne Heikkinen Innofactor Oyj:stä.
Yhteisinä konkreettisina edellytyksinä palveluviennin onnistumiselle puheenvuoroissa nousivat erityisesti henkilökohtaisten kontaktien tärkeys vientimaassa, oma tunnettuus ja markkinan tunteminen, pitkäjänteinen vientistrategia sekä johdon vahva sitoutuminen vientistrategiaan. Todettiin myös, että markkinan ei tarvitse olla maa, vaan markkina voi olla esimerkiksi Facebook. Digitaalisuuden, globaalien verkostojen ja Suomen maakuvan hyödyntäminen nähtiin tärkeinä lähtökohtina.
– Vienninedistämisen palvelut on monilta osin rakennettu tukemaan tavaroiden vientiä. Siksi ne eivät kaikilta osin vieläkään vastaa palveluviennin tarpeisiin, vaikka palveluviennin osuus on jo lähes kolmannes vientimme arvosta. Tilaisuudessa esiin nousi erityisesti alustojen merkitys digitaalisten palvelujen viennissä. Tämä asia tulee kirjata TEM:n valmistelemaan viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmaan. Lisäksi on selvää, että Business Finlandin resursseja tulee suunnata vahvemmin tukemaan alustatalouden kautta tapahtuvaa kansainvälistymistä, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki korostaa.
Palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa
Palveluviennin osuus Suomen viennistä on noin 30 prosenttia, ja osuus nousee jatkuvasti suhdanteista riippumatta. Viime vuosien kehityksellä mitattuna palveluviennin arvo ylittäisi tavaraviennin arvon laskennallisesti vuonna 2033. Molemmat viennin muodot myös tukevat toisiaan. Tavaraviennin ympärillä tarvittava tekniikka ja palvelu luovat monelle yritykselle uusia palveluvientimahdollisuuksia. Esimerkiksi Wärtsilä on muuttumassa perinteisestä laitevalmistajasta entistä enemmän palveluiden valmistajaksi. Toisaalta vienti ei aina vaadi taustalleen teknistä innovaatiota, vaan laadukasta sisältöä, kuten esimerkiksi Dionysos Filmsin kohdalla, jonka Suomessa tuotetut elokuvat ja draamasarjat kiinnostavat kansainvälisesti.
Avain palveluviennin kasvuun on digitaalisuus. Tämä käy selvästi ilmi Paltan palveluyrityksille suuntaamasta vuosittaisesta Digitaloudesta kasvua -tutkimuksesta, jonka perusteella digitaalisuus linkittyy vahvasti kasvuhakuisuuteen ja kansainvälisyyteen.
Tutustu myös:
Palta: Missä palveluviennin osalta mennään? (15.1.2020)
Palta: Digitaloudesta kasvua 2019
Työ- ja elinkeinoministeriön viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma
