Suomen palveluvienti on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Nykyisin palveluviennin osuus koko Suomen viennistä on lähes kolmannes. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vielä tätäkin suurempi. Palveluvienti oli myös talouden taantumavuosina vakaampaa kuin tavaravienti ja kasvoi läpi suhdanteiden. Palveluviennissä onkin Suomen taloudelle valtava kasvupotentiaali, joka kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Suuri markkina löytyy läheltä: jo nyt palveluviennistä yli puolet menee tavaraviennin tavoin EU-maihin.
Ensi syksynä Suomi on kolmatta kertaa EU:n puheenjohtajamaa. Vaikka rooli on vuosien saatossa muuttunut rajoitetumpaan suuntaan, on puheenjohtajalla edelleen merkitystä neuvoston, komission, parlamentin ja jäsenmaiden välisessä yhteydenpidossa. Hyvällä puheenjohtajalla on näkemystä ja kykyä vauhdittaa unionin kehitystä.
Suomi toimii tänä vuonna myös neuvoston korkean tason kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajana. Kyseinen työryhmä linjaa EU:n kilpailukykypolitiikan painopisteitä uudelle vaalikaudelle, ja Suomen puheenjohtajuus työryhmässä kestää poikkeuksellisesti 1,5 vuotta. EU:n murrosvuosi ja poliittisen hajaannuksen tila avaavatkin meille poikkeuksellisen mahdollisuuden vaikuttaa unionin tulevaisuuden suuntaan ja politiikan sisältöihin sekä koko Euroopan tulevaisuuteen.
EU on yksi maailman suurimmista talouksista, ja sen kilpailukyky kumpuaa toimivista sisämarkkinoista. Tämän nosti esiin myös TEM:in kansliapäällikkö Jari Gustafsson puhuessaan Paltan taannoisessa kevätseminaarissa. Suomen EU-puheenjohtajuuden tärkeimpiä tavoitteita onkin edistää toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden syntymistä.
Viime vuosina Eurooppa on pikemminkin ottanut takapakkia avoimien markkinoiden luomisessa.
Viime vuosina Eurooppa on pikemminkin ottanut takapakkia avoimien markkinoiden luomisessa. Unioni on hidastanut ja heikentänyt direktiivien täytäntöönpanoa tai lisännyt niihin extrasääntelyä, kun direktiivejä on lähdety viemään kansalliseen lainsäädäntöön. Tuloksena on usein pirstaleinen ja ennakoimaton sääntöviidakko, jossa yritysten on hankala toimia. Samalla teknologinen kehitys kirittää Yhdysvaltoja ja Aasiaa yhä kovempaan kasvuun. Palveluissa EU:n sisämarkkinoiden alikehittyneisyys näkyy vähempänä kilpailuna ja kalliimpina hintoina.
On selvää, että talouden megatrendit kasvattavat palveluvientiä jatkossakin ja palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Sisäisten kaupan esteiden purkamisen hyödyistä on puhuttu paljon. Mitä paremmin toimivat sisämarkkinat, sitä enemmän voimaa EU:lla on myös maailmankaupassa. Toimivat sisämarkkinat houkuttelevat myös muita talousalueita solmimaan kauppasopimuksia EU:n kanssa.
Myös Paltan tavoitteena on Eurooppa, jossa yritykset ja kuluttajat pääsevät rajoituksetta käsiksi digitaalisiin tavaroihin ja palveluihin joka jäsenmaassa, data liikkuu vapaasti ja toimintaympäristö mahdollistaa kasvun, kilpailun ja innovoinnin.
Näin Eurooppa-päivänä on hyvä muistuttaa, että toukokuun eurovaaleissa jokaisella äänellä on jälleen väliä. Itse lähden uurnille avoimen ja älykkään unionin puolesta, ja suosittelen samaa jokaiselle Suomen ja Euroopan hyvästä tulevaisuudesta kiinnostuneelle.
