Digitaalisuus on nykyään yhä normaalimpi osa yritysten ydinliiketoimintaa. Katse onkin käännettävä kohti digitalisaation seuraavaa askelta, johtava asiantuntija Jari Konttinen Paltasta bloggaa.
Palta viimeisin Digitaloudesta kasvua -tutkimus yksityisten palvelualojen yrityksille osoitti entistä selvemmin, että ennen niin mystisestä digitalisaatiosta on tullut normaali osa liiketoimintaa. Tutkimuksen toteuttamisen aikana (2016–2021) yritykset ovat kertoneet vuosi toisensa jälkeen lisääntyneistä panostuksistaan. Kuluvan vuoden osalta digipanostusten ei odoteta kuitenkaan lisääntyvän.
Samalla niin sanottujen diginukkujien määrä on vähentynyt. Niiden yritysten osuus, jotka kokevat ettei digitalisaatio kosketa heitä, on vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana 28 prosentista 18 prosenttiin. Selvityksemme ovat myös osoittaneet, että digitaalisuutta hyödyntävät yritykset ovat kaikista kasvuhakuisimpia ja myös halukkaimpia kansainvälistymään. Samalla yritykset, jotka toimivat verkostoissa tai ekosysteemeissä, ovat keskimäärin kasvuhakuisempia ja digitaalisempia.
Askel kohti liiketoimintaekosysteemejä ja digitaalisia alustoja?
Kun esimerkiksi älylaitteiden hyödyntämisestä tai verkkosivujen ja -kaupan käyttöönottamisesta on tullut valtavirtaa, on katse käännettävä kohti digitalisaation seuraavaa askelta: miten dataa voidaan hyödyntää monipuolisemmin ja miten verkottuneessa taloudessa tuotetaan asiakkaan kannalta toimivia palveluita?
Verkostomaisesta taloudesta, yritysekosysteemeistä ja digitaalisista alustoista on puhuttu jo pitkään, mutta kehitys on heterogeenisessä yrityskentässä monipolvista. Puolet palveluyrityksistä kertoo toimivansa osana jonkinlaista verkostoa tai ekosysteemiä. Samalla vajaa kolmasosa yrityksistä tuottaa jonkin digitaalisen alustan päällä omaa lisäarvoa tai palvelua asiakkailleen.
Katse on käännettävä kohti digitalisaation seuraavaa askelta.
Tietoteknisissä palveluissa ekosysteemimäinen toiminta näkyy esimerkiksi siten, että yritys tarjoaa asiakkaalle monipuolista ratkaisua, jossa on useita osatoteuttajia: esimerkiksi palvelusopimukseen on kytketty valmiita ohjelmistotuotteita, räätälöidysti koodattuja ratkaisuja ja palvelua, jossa asiakkaan jakaman tiedon pohjalta tuotetaan reaaliaikaisen datan analysointia.
Elokuvatuotannossa puolestaan useat eri alojen osaajat muodostavat ekosysteemin luovan teoksen suunnittelusta tuottamiseen ja levitykseen saakka. Visio on yhteinen ja sisältö on saatavilla kansainvälisellä digialustalla globaalisti. Lopputulos on tuotantoyhtiön, freelance-toimijoiden, rahoittajien sekä sisältöjen ostajien riippuvuussuhteen tulosta.
Selvää myös on, että uusien ekosysteemipalveluiden synnyttämiseksi ja toimivien ekosysteemien kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa edistäviä teknisiä rajapintoja sekä reaaliaikaisen datan parempaa saatavuutta. Nämä asiat koettiin Digitaloudesta kasvua -tutkimuksessa selvästi tärkeimmiksi yrityksen digitaalista liiketoimintaa helpottaviksi asioiksi tulevaisuudessa.
Kohti ekosysteemipolitiikkaa
Suomessa kasvuekosysteemit sekä niiden syntymisen ja kehittymisen tukeminen on onneksi tunnistettu. Rahoitusta yrityksille on saatavilla muun muassa Business Finlandin kautta. Useimmiten rahoitusta ovat saanet teollisuusvetoiset ekosysteemit, mutta kansainvälisen kilpailun kiihtyessä – erityisesti digitaalisissa palveluissa – rahoitusta ja toimenpiteitä tulisi suunnata myös laajasti palvelusektorille, puhuttiin sitten fintechistä, tietotekniikan palveluista, erilaisista yrityspalveluista, matkailusta tai luovista sisällöistä.
Julkisen sektorin toimijoilla ja viranomaisdatalla on myös roolinsa ekosysteemien rakentamisessa ja mahdollistamisessa, erityisesti niillä toimialoilla, joissa julkisella sektorilla on ollut perinteisesti keskeinen rooli. Esimerkiksi työvoimahallinnon tietoja työnhakijoista voitaisiin hyödyntää paremmin tehokkaiden työnvälitys- ja henkilöstopalvelujen toteuttamiseksi.
Tulevaisuudessa ekosysteemeihin pohjautuvaan liiketoimintaan tullaan siirtymään yhä enemmän läpi palvelusektorin. Nyt on oikea aika vauhdittaa tätä kehitystä.
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
