Kestävien liikenteen ratkaisujen markkina kasvaa huimalla tahdilla. Suomalaisyrityksillä on tässä paikka kasvattaa merkittävästi vientiään, kunhan alan kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehditaan. Alan yritysten kustannusten nousu on tärkeä torjua, sillä se heikentää yritysten investointihalukkuutta ja kykyä uudistua, Paltan logistiikan toimialapäällikkö Petri Laitinen kirjoittaa.

Seuraava puolivuotiskausi tulee olemaan liikennepolitiikan näkökulmasta mielenkiintoinen, sillä hallitusohjelmassa päätetyissä keskeisissä liikennehankkeissa on ratkaisujen aika.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tulee syyskuussa 2020 esittelemään luonnoksen 12-vuotiseksi valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi ja lokakuussa 2020 fossiilittoman liikenteen tiekartan, jossa esitellään ne toimenpiteet, joilla liikenne tehdään Suomessa päästöttömäksi vuoteen 2045 mennessä. Syksyllä jatkaa valtiovarainministeriön johdolla työskentelyään liikenteen verotuksen uudistamista selvittävä työryhmä, joka laatii suositukset tätä hallituskautta pidemmällä aikajaksolle tarvittavista verotoimenpiteistä liikenteen päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi.

Vaikka koronapandemia on nyt akuutti ongelma maailmassa, niin ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän hetken haasteista suurin. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan tulee ehdottomasti voittaa.

Tulevilla päätöksillä on suuri vaikutus Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden onnistumisessa sekä liikennejärjestelmämme toimivuuden ja tehokkuuden varmistamisessa tulevaisuudessa. Vaikka koronapandemia on nyt akuutti ongelma maailmassa, niin ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän hetken haasteista suurin. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan tulee ehdottomasti voittaa.

Päätöksentekijöiden on kuitenkin hyvä pitää mielessä päätöksiä tehdessään, että matkalla hiilettömään liikenteeseen Suomen elinkeinoelämän kansainvälisestä kilpailukyvystä on aina huolehdittava. Ilman elinkeinoelämän kilpailukykyä, jossa liikenteellä ja logistiikalla on merkittävä osuus, on vaikea saavuttaa muita tärkeitä tavoitteita, kuten hyvää koulutusjärjestelmää, korkeaa työllisyysastetta sekä hyviä vanhustenhoito- ja sosiaalipalveluja.

Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun

Jotta Suomi pystyy selviämään koronapandemian tuomista taloushaasteista ja valtion velan merkittävästä kasvusta, on keskeistä saada Suomen talous toipumaan, työllisyys lisääntymään ja vienti kasvamaan.

Liikennealan viennin arvo on ollut viime vuosina noin 10 miljardia euroa vuodessa, ja vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun.

Liikennealan viennin arvo on ollut viime vuosina noin 10 miljardia euroa vuodessa, ja vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun. TEM:in Liikennealan kansallisessa kasvuohjelmassa muun muassa sähköautojen, liikenteen hallintajärjestelmien ja kyydinjakopalveluiden globaalien markkinoiden on ennakoitu kasvavan jopa noin 20 prosentin vuosivauhtia välillä 2017–2022.

Kestävien ratkaisujen viennillä on mahdollista myös kasvattaa toimialan ja Suomen hiilikädenjälkeä maailmalla.

Liikenteen ja logistiikan vähähiilisyystiekartassa keinot päättäjille

Palvelualojen työnantajat Palta, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ja viisi muuta alan järjestöä julkaisivat kesäkuussa yhdessä laaditun liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilisyystiekartan. Tiekartasta selviää, että alan co2-päästöjen puolitustavoitteet vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa ilman, että alan kustannuksia nostetaan.

Liikenne- ja logistiikka-alan co2-päästöjen puolitustavoitteet vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa ilman, että alan kustannuksia nostetaan.

Tiekartan mukaan liikenteen ilmastotavoitteisiin pääsy edellyttää valtiolta muutoksia liikenteen verotuksen rakenteisin ja kannustimiin sekä infrainvestointeja, jotta liikenteen ja logistiikan kilpailukykyisyys Suomessa voidaan varmistaa. Alan yritysten kustannusten nousu on tärkeä torjua, sillä se heikentää yritysten investointihalukkuutta ja kykyä uudistua.

Tiekartassa esitetään muun muassa seuraavia uudistuksia ja toimenpiteitä tehtäväksi 2020-luvulla: autoilun verotuksen painopisteen siirtäminen hankinnasta vuosittaiseen ajoneuvoveroon, vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen, vähäpäästöisille paketti- ja kuorma-autoille määräaikainen hankintatuki, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 35 prosenttiin ja biopolttoaineiden tuotantotuki, rataverkon sähköistäminen sekä muut kestävää liikkumista teillä, raiteilla ja vesillä edistävät infrahankkeet.

Tuleva puolivuotiskausi tulee näyttämään, onko päättäjillä halua ja kykyä tehdä ilmasto- ja veroratkaisuissa päätöksiä, joilla liikenne- ja logistiikka-alan kilpailukykyisyys varmistetaan Suomessa.

Tiekartan päästökehitys ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan edellyttää päättäjiltä määrätietoisia toimenpiteitä edellä mainituissa keinoehdotuksissa, joihin olisi ryhdyttävä välittömästi. Tuleva puolivuotiskausi tulee näyttämään, onko päättäjillä halua ja kykyä tehdä ilmasto- ja veroratkaisuissa päätöksiä, joilla liikenne- ja logistiikka-alan kilpailukykyisyys varmistetaan Suomessa.

Kirjoittaja on Paltan logistiikan toimialapäällikkö sekä Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, logistiikka

VT

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, logistiikka

Petri Laitinen toimii Paltan elinkeinopoliittisessa yksikössä logistiikan toimialapäällikkönä sekä Paltan jäsenyhdistys Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtajana. Laitinen on oikeustieteen maisteri ja perehtynyt monipuolisesti logistiikan ja liikenteen eri sektoreihin.