Kriisin akuuttien vahinkojen minimoinnin ja viruksen hallintaan saamisen jälkeen talous kaipaa finanssipoliittisen piristysruiskeen. Elvytys yksin ei kuitenkaan riitä, sillä Suomen talouden suksi lipsui jo ennen kriisiä eivätkä vanhat ongelmat ole poistuneet. Toimenpiteitä talouden saattamiseksi kestävän kasvun uralle esitettiin kattavasti Vesa Vihriälän johtaman ryhmän asiantuntija-arvioissa.
Koronakriisin akuuttien vahinkojen minimointi tulee VM:n arvioiden mukaan kasvattamaan julkisen talouden alijäämää tänä vuonna 14 miljardia euroa. Ensi vuodesta alkaen finanssipolitiikan elvytys tulisi Vihriälän ryhmän raportin mukaan olla vähintään 3–4 prosenttia bkt:sta, eli noin 7–9 miljardia euroa vuosittain. Velkarahalla suoritettava elvytys tulee kasvattamaan julkisyhteisöjen velkaa huomattavasti lähivuosina.
Koronakriisin akuuttien vahinkojen minimointi tulee VM:n arvioiden mukaan kasvattamaan julkisen talouden alijäämää tänä vuonna 14 miljardia euroa.
Julkisen talouden pitkän ajan tasapaino tulee huomioida jo elvytysvaiheessa, jotta myöhemmät sopeutustoimet ovat mahdollisia pitää kohtuullisina.
Finanssipoliittinen elvytys ja rakenteelliset uudistukset tulee suunnata toimiin, jotka tukevat työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. Siten pitkällä aikavälillä parannetaan sekä talouden kasvupotentiaalia, että julkisen talouden kestävyyttä. Osana kokonaisuutta on myös perusteltua tarkastella kriittisesti nykyisiä yritystukia ja etenkin niiden rakennemuutosta hidastavia ja säilyttäviä elementtejä.
Panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä Vihriälän ryhmän esittämää riskirahoitusta aloittaville kasvuhakuisille yrityksille tarvitaan tuottavuuden kasvattamiseksi. Uuden luominen tuo uskoa tulevaan ja tukee elinkeinorakenteen uudistumista. Myös panostukset yhteiskunnallisesti tärkeään julkiseen infrastruktuuriin ovat perusteltuja.
Finanssipoliittinen elvytys ja rakenteelliset uudistukset tulee suunnata toimiin, jotka tukevat työllisyyden ja tuottavuuden kasvua.
Työmarkkinoiden rakenteellisilla uudistuksilla on pyrittävä kasvattamaan työllisyyttä. Työvoiman tarjontaa vahvistavina toimina tarvitaan tukipolitiikkaa, joka tekee työn vastaanottamisesta kannustavampaa. Työn verotusta ei tule kiristää. Rakennetyöttömyyttä tulee pyrkiä pienentämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla.
Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle vaatii lisäksi työurien pidentämistä molemmista päistä. Työmarkkinoille siirtymisessä ei saa olla tarpeettomia hidasteita tai viivästäviä kannustimia. Toisaalta työuria tulee pidentää tukkimalla erilaisia varhaiselle eläkkeelle siirtymisen mahdollistamia kanavia.
Koronakriisin vaikutukset talouteen ovat suuret eikä tulevien vuosien sopeutustarpeita voi piilottaa elvytyksen jälkeiseen hamaan tulevaisuuteen. Mitä nopeampia toimia kriisin taltuttamisen eteen ja vaurioiden korjaamiseksi tehdään, sitä nopeammin on mahdollista palauttaa luottamus talouteen ja nousta kestävän kasvun uralle.
Palta julkaisi eilen koronaelvytyspaketin, jonka tavoitteena on työn tuottavuuden nostaminen, Suomen elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kestävän talouskasvun vauhdittaminen. Tutustu kattavaan esitykseen Paltan koronaelvytyspaketissa ehdotetuista toimenpiteistä tai lue lisää tiedotteesta.
Kirjoittaneet: Paltan pääekonomisti Martti Pykäri ja ekonomisti Lauri Vuori.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
