Lakiesitys sisältää valtavan joukon velvollisuuksia. Ne sitovat yhteiskunnalta vieläkin valtavampia resursseja, ilman takeita vaikuttavuudesta osaamisen kehittämisessä ja työllisyyden parantamisessa. Jäljelle jäänee samoja ongelmakohtia, joita alun perin luvattiin lakipaketilla korjata, kuten koulunpenkkiin haluttomat oppilaat.
Tavoitteena tulee olla, että peruskoulun päättyessä jokaisella nuorella on sellaiset perustaidot, joiden avulla hän selviytyy jatko-opinnoista. Jatkossa on erittäin tärkeä varmistaa jokaiselle vähintään toisen asteen tutkinto ja ennen kaikkea sitä vastaava osaaminen. Pidemmällä aikavälillä koulutustasossa tulee edelleen tähdätä kohti yleisesti tavoiteltua korkeakoulutettujen osuuden 50 prosentin rajaa.
Lakiesityksessä esitettyihin tavoitteisiin on helppo yhtyä, mutta nyt toimenpiteet ovat kohdistumassa aivan kohtuuttomasti koko ikäluokkaa koskevaksi.
Näihin lakiesityksessä esitettyihin tavoitteisiin on helppo yhtyä, mutta nyt toimenpiteet ovat kohdistumassa aivan kohtuuttomasti koko ikäluokkaa koskevaksi. Oppimateriaali- ja koulumatkakustannusten menolisäykset olisivat esitetyn mukaisesti vuositasolla reilusti yli sata miljoonaa euroa. Nämä menot ovat pois muista tarvittavista toimenpiteistä, etenkin kun kuntien taloustilanne on muutenkin heikko.
Hullunkurista tässä on, että uuden korkeamman oppivelvollisuusiän myötä edut kohdistuisivat myös hyväosaisille – veronmaksajien maksamana. Pahimmillaan tämän vuoksi jouduttaisiin karsimaan aivan peruspalveluista niiltä, jotka niitä eniten tarvitsevat.
Jos ongelma, jota taklataan, on keskeyttämiset toisella asteella, siihen löytyy myös muita toimenpidevaihtoehtoja. Oppivelvollisuusiän korottaminen 18 ikävuoteen ja toisen asteen maksuttomuus eivät ratkaise monia koulutuksen keskeyttämisen taustalla olevia syitä.
Hallituksen esityksessä oppivelvollisuuslaista ei esitetä tarpeeksi selkeästi toimenpiteitä osaamisen kehittämisestä ja opetuksen laatuun panostamisesta. Pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen ei takaa osaamisen laadun nostoa. Tutkinnon saaminen ei takaa myöskään työllistymistä, vaan sen tekee osaamisen laatu ja taso. Nimenomaan näihin tulisi panostaa.
Jatkuvan oppimisen perusta luodaan perusopetuksessa
Jatkuvan oppimisen perusta luodaan jo perusopetuksessa, ja se jatkuu jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan avulla, jota parhaillaan kehitetään yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Lakiesityksessä suunnitellut menolisäykset ja uudistukset eivät saa johtaa toisen asteen koulutustarjonnan ja työuran aikaisten osaamisen päivittämismahdollisuuksien heikkenemiseen. Jatkuvaa oppimista tulee kehittää kaikilla koulutusasteilla ja kaikille ikäluokille.
Jatkuvaa oppimista tulee kehittää kaikilla koulutusasteilla ja kaikille ikäluokille.
Oppivelvollisuuden pidentämisaikeissa on kyse niin suuresta järjestelmällisestä muutoksesta koulutusjärjestelmän sisällä, ettei järjestelmää enää helposti tämän jälkeen pureta. Uhkana on, että vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan ongelmien esiin tullessa lisää veronmaksajien rahaa. Esitetty uudistus ei ratkaise ongelmia riittävän tehokkaasti eikä nopeasti.
Etenkään koronakriisin varjossa tai nojalla ei tulisi tehdä tällaista jatkuvaa menoerää. Kesäkuun alussa julkaistu neljäs lisätalousarvioesitys tuo tarvittavia helpotuksia koulutusjärjestelmän akuuttiin tilanteeseen, ja onneksi myös tärkeitä panostuksia jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Oppivelvollisuusuudistusta ei tarvita sellaisenaan, vaan perusasiat ja rakenteet tulee saattaa nyt ensisijaisesti kuntoon.
Vaihtoehtoja tavoitteen saavuttamiseksi löytyy
Korona toi kauan kaivatun digiloikan koulutuksen arkeen. Nyt onkin aika katsoa jo seuraavaan vaiheeseen, jossa hyödynnämme oppimiseen käytettäviä työvälineitä yhä tehokkaammin, kehitämme oppimisympäristöjä ja huomioimme yksilölliset oppimispolut. Ilman seuraavaa digiloikkaa emme tule pääsemään näihin tavoitteisiin.
Rakenteellisena uudistuksena tulee keskittyä erityisesti digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, mikä tukee jatkuvaa oppimista. Nyt tulisi panostaa oppimissovelluksiin ja parantaa opettajien digitaitoja.
Digitaalista koulutustarjontaa ja oppimisanalytiikkaa tulisi hyödyntää osaamisen kehittämisessä yhä laajemmin kaikilla koulutusasteilla – myös aikuisten muunto- ja täydennyskoulutuksessa.
Tämä palvelisi monella tapaa jatkuvan oppimisen polkumaista ajattelu- ja toimintatapaa. Digitaalista koulutustarjontaa ja oppimisanalytiikkaa tulisi hyödyntää osaamisen kehittämisessä yhä laajemmin kaikilla koulutusasteilla – myös aikuisten muunto- ja täydennyskoulutuksessa.
Yksilöllistä tukea tulee lisätä niille, jotka sitä tarvitsevat ja samalla tulee varmistaa, että kaikki lapset ja nuoret pysyvät mukana opetuksessa. Niukkenevat yhteiset varat tulisi kohdentaa entistä laadukkaampaan ja tehokkaampaan opinto-ohjaukseen ja muihin oppimisen laatua parantaviin tukitoimiin.
Niukkenevat yhteiset varat tulisi kohdentaa entistä laadukkaampaan ja tehokkaampaan opinto-ohjaukseen ja muihin oppimisen laatua parantaviin tukitoimiin erityisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Tärkeänä työllisyyttä edistävänä toimenpiteenä tulisi myös lisätä maahanmuuttajien kielikoulutusta, jotta he oppivat nopeasti suomen tai ruotsin kielen alkeet. Siten esimerkiksi palvelualat pystyvät työllistämään jatkossa yhä enemmän. Koulutuskorvausten maksaminen pitää mahdollistaa myös silloin, kun tehdään ei-työsopimussuhteinen koulutussopimus työnhakijan kanssa. Siten voidaan madaltaa kynnystä tarjota oppimis- ja työllistymismahdollisuutta myös heikommalla kielitaidolla.
Vaihtoehtoja kyllä löytyy, joten ehdotamme, että oppivelvollisuusiän nosto perutaan ja säästyneet resurssit ohjataan varhaiseen tukeen, jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyden edistämiseen.
Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija.
Oppivelvollisuusuudistuksen peruminen ja resurssien ohjaaminen jatkuvaan oppimiseen sekä työllisyyden edistämiseen on osa Paltan julkaisemaa palvelualojen koronaelvytyspakettia.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
