Liikenne muodostaa viidesosan Suomen päästöistä, ja alan päästövähennysten rooli on merkittävä. LVM valmisteleekin parhaillaan kuun lopussa julkaistavaa Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa.
Liikenteen fossiiliton tulevaisuus on herättänyt paljon keskustelua ja myös huolta autoilijoiden kustannusten noususta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt elintärkeä elinkeinoelämän kilpailukyky. Liikenne- ja logistiikka-ala työllistää 180 000 ihmistä, sen viennin arvo on 10 miljardia vuodessa ja vähäpäästöisistä liikenteen ratkaisuista löytyy potentiaalia viennin merkittävään kasvuun. Ilman toimivaa ja kilpailukykyistä liikennettä ja logistiikkaa eivät liiku ihmiset eivätkä tavarat, mikä aiheuttaa erityisen paljon hallaa harvaan asutussa, syrjäisessä ja vientivetoisessa Suomessa.
Hyvä uutinen on, että liikenteen päästöt on mahdollista puolittaa alan kilpailukyky turvaten. Yritysten kustannuksia lisäävät toimenpiteet kuten veronkorotukset eivät ole tarpeellisia.
Kun liikenteen päästövähennyskeinoista päätetään, on arvioitava huolellisesti ratkaisujen vaikutukset elinkeinoelämälle. Kustannusten nousu heikentää yritysten investointihalukkuutta ja kykyä uudistua – nimenomaan niitä ominaisuuksia, joita ilmastohaasteeseen vastaamisessa tarvitaan.
Hyvä uutinen on, että liikenteen päästöt on mahdollista puolittaa alan kilpailukyky turvaten. Yritysten kustannuksia lisäävät toimenpiteet kuten veronkorotukset eivät ole tarpeellisia. Tämän osoittaa toimialan ja Afryn yhdessä laatima Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta.
Päästöjen puolittamisessa on keskeistä muun muassa ohjata alaa entistä vahvemmin biopolttoaineiden käyttöön jakeluvelvoitetta nostamalla, sähköistää ja sujuvoittaa raideliikennettä, kannustaa yrityksiä vähäpäästöisiin ajoneuvoihin hankintatuen avulla, siirtää autoilun verotuksen painopistettä hankinnasta vuosittaiseen ajoneuvoveroon sekä panostaa tieinfraan, mikä mahdollistaisi esimerkiksi ilmastolle parempien HCT-rekkojen laajemman käytön.
Tehdään Suomesta vihreän liikenteen globaali edelläkävijä.
Investointeja ja kannustimia tarvitaan siis myös valtiolta. Hallitus on linjannut hyvin, että EU:n elpymisrahaa käytetään talouden vihreään siirtymään, kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen sekä kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen.
EU-rahoja tuleekin ohjata isoihin, päästöjä merkittävästi vähentäviin ja kilpailukykyä vahvistaviin infrahankkeisiin, kuten raideliikenteen sähköistämiseen ja nopeuttamiseen. Tehdään Suomesta vihreän liikenteen globaali edelläkävijä alan kilpailukyky turvaten.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Kauppalehdessä 19.10.
Petri Laitinen
Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Elinkeinopolitiikka
Liikenne ja logistiikka sekä toimialan ilmastoasiat
petri.laitinen@palta.fi
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
