Julkaisimme toukokuun lopussa Palvelualojen osaajabarometrin tuloksia. Palvelualojen osaajabarometriin vastasi tänä vuonna johtajia yhteensä 1120 palvelualan yrityksestä. Kyselyn toteutti Innolink Palvelualojen työnantajat Paltan, Kaupan liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Finanssialan toimeksiannosta.
Pula osaajista ja osaamisesta aiheuttaa suurta huolta tulevaisuuden kasvun potentiaalista. Esimerkiksi rekrytointivaikeudet ovat yleinen ongelma etenkin kasvavissa palvelualan yrityksissä, joista lähes kaksi kolmesta kokee uusien työntekijöiden rekrytoimisen vaikeaksi.
Suurimmat syyt palveluyritysten rekrytointivaikeuksiin ovat, ettei työnhakijoita yksinkertaisesti ole (53 %) ja ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa tarpeita (48 %). Vaikeinta on löytää osaajia majoitus- ja ravitsemistoimintaan, erilaisiin asiantuntijatöihin ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä palveluissa, hallinto- ja tukipalveluiden tehtäviin sekä vähittäiskauppaan.
Suurin osa meistä työskentelee jo nyt palvelutehtävissä
Ei ole mikään yllätys, että viimeaikaiset Venäjän sotatoimet ja niiden talousvaikutukset sekä Covid19-vaikutukset tuntuvat tällä hetkellä ja jatkossakin osassa palvelutoimialoista. Kestävyysvajeen yhtenä juurisyynä voidaan kuitenkin pitää Suomen väestöennustetta, joka on poikkeuksellisen huono. Työvoimapulaa ei ratkaistakaan pelkästään kotimaisin voimin. Osaamisen kehittämiseen liittyvät näkökulmat sekä ennen kaikkea ratkaisujen löytyminen vallitsevaan osaajapulaan ovat julkiselle taloudellemme elintärkeitä.
”Työvoimapulaa ei ratkaista pelkästään kotimaisin voimin.”
Yksityiset palvelut ja kaupan ala ovat Suomen suurimmat työllistäjät. Elinkeinorakenteemme on voimakkaasti palveluvaltaistumassa. Palvelualat työllistävät yhteensä 1,3 miljoonaa ihmistä Suomessa, ja niille syntyy myös suurin osa kaikista uusista työpaikoista. Näillä aloilla on myös tällä hetkellä 72 prosenttia yksityisen sektorin avoimista työpaikoista.
Suurin osa meistä toimii jo mitä moninaisimmissa palvelutehtävissä – palvelimme sitten kuluttajia tai yritysasiakkaita, lähikontaktissa tai etäyhteyksin. Palvelualat tuottavat merkittävän osan bruttokansantuotteesta ja muodostavat myös ison osan koko Suomen viennistä. Palvelualat työllistävät jatkossakin yhä useamman meistä.
Keskiössä korkea osaaminen ja edelläkävijyys
Maailma muuttuu kovaa tahtia tällä hetkellä muun muassa kulutustottumusten muutoksista johtuen ja erilaisten trendien vaikutuksesta, ja niin muuttuvat täten myös yritysten osaamistarpeet. Korkea osaaminen ja edelläkävijyys ovat useimmiten yritysten tärkeimpiä voimavaroja. Korkeat osaamistarpeet kohdistuvat sekä ammatillisen että korkeakoulutuksen käyneisiin. Erityisesti jatkuvalle osaamisen kehittämiselle on suuria tarpeita ja odotuksia. Työvoima- ja koulutuspoliittisissa toimissa tuleekin huomioida tämä jatkossa yhä konkreettisemmin.
Osaajabarometrin mukaan tulevaisuuden suurimpien trendien digitalisaation ja väestön ikääntymisen vaikutukset osaamistarpeisiin ovat selkeitä ja tunnistettuja. Ilmastonmuutoksen ja päästöjen vähentymisen vaikutukset ovat myös merkittäviä, mutta niiden vaikutus ei kuitenkaan näy vielä tällä hetkellä yhtä vahvasti osaamistarpeissa. Nämäkin pitää kuitenkin ottaa jo nyt koulutusten sisällöissä huomioon, jotta osaamista on käytössä tulevaisuuden kasvaviin tarpeisiin.
Palta, Kaupan liitto, MaRa sekä Finanssiala esittävät seuraavia toimenpiteitä palvelualojen työvoimapulan ratkaisemiseksi:
- Tehdään työllistymisestä kannattavampaa ja helpotetaan työllistämistä.
- Huomioidaan kaikilla koulutusasteilla tulevaisuuden osaamistarpeet.
- Vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa ja jo maassa olevien työllistymistä.
- Luodaan jatkuvalle oppimiselle joustavat edellytykset.
