01.04.2021 -

Näin nostamme osaamisemme seuraavalle tasolle

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

,

Hallitus valmistautuu huhtikuun lopun kehysriiheen koronakriisin keskellä. Vaikka Covid19-kriisinhoidon pitää olla keskiössä, tulee hallituksen pystyä tekemään päätöksiä tulevaisuuteen katsoen, elinkeinopolitiikan asiantuntija Tuomas Ylitalo bloggaa.

Hallituksen tulisi toteuttaa tulevassa puoliväliriihessään päätökset uudistuksista, jotka tarvitsemme työllisyyden ja osaamistason nostoon. Hallituksella riittää vielä runsaasti tekemistä työllisyystavoitteeseensa pääsyssä. Tavoitteeksi hallitus on asettanut päätöksen 80 000 lisätyöllisen varmistamisesta, eikä tätä vauhtia tulla tavoitteeseen pääsemään. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n laskelmien mukaan hallituksen työllisyystavoitteesta on saavutettu vasta 13 prosenttia, kun se painotetaan hallituksen asettamalla julkisen talouden tasapainotavoitteella.

Työllisyystavoitteisiin liittyvät kysymykset ratkaistaan palvelualoilla. Yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä, ja palveluihin syntyy valtaosa uusista työpaikoista. Näiden toimialojen työllistämisen edellytyksistä on huolehdittava. Yksi keskeinen keino on varmistaa, että osaamisemme vastaa työelämän tarpeisiin.

Kehysriihessä tulee kohdentaa osaamisen kehittämisen resursseja erityisesti aloihin, joihin uusia työpaikkoja ennakoidaan syntyvän.

Kehysriihessä tulee kohdentaa osaamisen kehittämisen resursseja erityisesti aloihin, joihin uusia työpaikkoja ennakoidaan syntyvän. Koronakriisin keskellä tuki- ja avustuskierrosten myllerryksessäkin tarvitaan lisäosaamista, jolla yritykset pystyvät luovimaan kohti uutta ja tuntematonta. Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este jopa kolmannekselle Paltan kyselyyn vuodenvaihteessa vastanneista palveluyrityksistä jo seuraavien kolmen vuoden aikana. Kyselyn mukaan korona myös muuttaa työelämässä vaadittavaa osaamista pysyvästi.

Nyt tulisi parantaa osaamisen ennakoinnin prosesseja, jotta osaaminen vastaa yhä paremmin työelämän tarpeita. Vain vahvassa yhteistyössä työelämän edustajien kanssa pystytään luomaan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen yhä tehokkaampia työvälineitä.

Tilannetta voidaan helpottaa myös suuntaamalla kehysriihessä lisäresursseja työllisyyden ja osaamisen kehittämisen digipalveluihin. Suomeen tulisi pikaisesti luoda tekoälyä hyödyntävä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden digipalvelu. Palvelu kokoaisi jokaisen työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen yhteen sekä ehdottaisi käyttäjälle sopivia täydennyskoulutuksia ja työpaikkoja. Tässä tulisi hyödyntää jo olemassa olevia alustoja, kuten Työmarkkinatoria ja Opintopolkua.​

Samalla kun kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä sekä digitaalista opetustarjontaa, tulee lisätä niiden hyödyntämistä merkittävästi kaikilla koulutusasteilla.

Jatkuvan oppimisen edistäminen tulisi nähdä digitaalisena kokonaisuutena, joka palvelee ajasta ja paikasta riippumatta kaikkia ikäryhmiä.

Jatkuvan oppimisen edistäminen tulisi nähdä digitaalisena kokonaisuutena, joka palvelee ajasta ja paikasta riippumatta kaikkia ikäryhmiä. Koronakriisi mahdollisti viimeinkin myös koulutusjärjestelmämme digiloikan. Nyt on oikea aika tehdä kehysriihessä päätöksiä digitaalisen palvelurakenteen ja perustan kuntoon rakentamiseksi.

Työllisyystoimien kuten osaamisen kehittämisen eteen on myös työskenneltävä entistä johdonmukaisemmin. Nyt jatkuvaa oppimista ja työllisyyttä johdetaan ilman kokonaiskoordinointia. Ei ole selvää, kuka on bussissa kuskin paikalla ja mikä on yhteinen suunta. Olen huolissani jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelurakenteen epäjohdonmukaisesta ja osin päällekkäisestä rakentamisesta. Monet hallituksen tekemät osaamisen kehittämiseen ja työvoimapalveluihin liittyvät päätökset ovat esimerkiksi olleet turhan ripeitä, eivätkä ne välttämättä vastaa enää uuden normaalitilan vaateisiin. Ei ole järkevää tehdä päätöksiä ja puskea työvoimapalveluita kuntien harteille, jos kuntakokeilut eivät ole vielä antaneet mitään viitteitä sen kannattavuudesta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta pusketaan parhaillaan eteenpäin ilman tietoa, miten tätä erillisvirastoa oikeasti käytetään hyödyksi osana kokonaisuutta.

Kokeilla toki pitää, jotta löydetään uusia tehokkaampia toimia työllisyystilanteen parantamiseksi. Hallituksen tulee pyrkiä luomaan kokonaisvaltaisesti ja akuutisti välineitä osaavan työvoiman lisäämiseksi, houkuttelemiseksi ja työvoiman osaamisen ylläpitämiseksi. Eri viranomaisten ei tule tehdä päällekkäistä työtä, eikä uuden osaamisen etsimisen tulisi olla vaikeaa työnantajalle eikä työnhakijalle. Tässä avainsanoina ovat digitaalisuus ja tiedolla johtamisesta syntyvät hyödyt.

Nyt on pystyttävä luomaan pitkälle tulevaisuuteen katsovia, julkista taloutta vahvistavia sekä kestäviä kasvuratkaisuja, jotka parantavat osaamisen ja työvoiman tarpeen kohtaantoa.  

Kasvukiri palveluista – Paltan viestit kehysriiheen

Suomi tarvitsee kasvukirin, ja avainroolissa on palvelutalous. Hallituksen puoliväliriihestä tarvitaan panostuksia palveluvientiin, aktiivisia työllisyystekoja ja vähähiilisen liikenteen edistämistä. Tutustu kaikkiin Paltan kasvuratkaisuihin alla olevasta linkistä ja osallistu keskusteluun Twitterissä: #KasvukiriPalveluista.

Lue lisää

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Osaaminen ja työllisyys

tuomas.ylitalo@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös