Palkkatuki tulee saada kohdistumaan yhä tehokkaammin niille työnhakijoille, jotka siitä eniten hyötyisivät. Osaamisvajetta palkkatuki ei paikkaa, mutta tukijärjestelmästä voi luoda paremman, Paltan Tuomas Ylitalo bloggaa.

Pääministeri Marinin hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Aiemmat tutkimukset (Aho ym. 2018; Asplund ym. 2018) toteavat, että palkkatuki lisää työllisyyttä aidosti vain, mikäli se kohdentuu avoimille työmarkkinoille. 

Juuri julkaistun Paltan, Kaupan liiton ja Finanssialan yhteisen Palvelualojen osaajabarometrin tulokset osoittavat, ettei tämäkään pidä välttämättä paikkansa osatyökykyisten ja kouluttamattomien osalta.

Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä noin kaksi kolmesta ilmoitti, ettei niillä ole tarjota sellaisia töitä, joihin on mahdollista palkata osatyökykyisiä tai ainoastaan peruskoulun käyneitä. Osaajabarometrin mukaan palkkatuki auttaisi esimerkiksi ainoastaan kuutta prosenttia yrityksistä palkkaamaan kouluttamattoman. Palkkatukeen suunnitellut lisärahat tulisikin laittaa osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Enenevissä määrin palvelualan yrityksillä ei ole töitä tarjolla edes palkkatuen avulla, tai jos työehtosopimuksen ehdoista voitaisiin joustaa.

Osaajabarometrista käy ilmi, että palvelutoimialojen välillä on ymmärrettävästi myös eroja. Kaikki palvelutoimialat eivät ole samanlaisia, sillä kaikilla aloilla on omat osaajatarpeensa. Esimerkiksi kaupan alalla tukku- ja vähittäiskauppa on selkeästi suopeampi palkkaamaan osatyökykyisiä ja kouluttamattomia kuin toiset palvelualat. Toista ääripäätä edustaa taasen esimerkiksi korkeampaa ja vaativampaa osaamista tarvitsevat finanssiala sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut. 

Palkkatukijärjestelmästä voi tehdä ketterämmän 

Palkkatuki ei tietenkään ole ainoa työkalu työllistämisen työkalupakissa. Jatkossa Suomessa onkin toteutettava kattava sosiaaliturvaremontti. 

Tämän lisäksi esimerkiksi tllisyys- ja yrityspalveluiden palvelurakennetta uudistaessa tulee varmistaa toimiva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin palveluntuottajien välillä yhä laadukkaampien palveluiden syntymiseksi. Yritykset tarvitsevat tehokasta opastusta myös palkkatuen käyttöön. 

Pelkkä palkkatuen määrärahojen lisääminen ei siis ole lääke työllisyyden nostoon palvelualoilla.

Itse palkkatukeakin tulee kuitenkin uudistaa. Tässä tulee muistaa, ettei työehtosopimusten mukaista työtä tule kuitenkaan vaarantaa. Tukeen liittyvät uudistukset eivät myöskään saa vääristää kilpailua. 

Niiden työnantajien kohdalla, joilla on osa-aikaisia työntekijöitä, lisätyön tarjoamisvelvollisuus voi jopa estää palkkatuen käytön. Jotta palkkatuki olisi ketterämpi, olisi järkevää, että työsopimuslaista poistetaan lisätyön tarjoamisvelvollisuus niistä tilanteista, joissa työnantaja on palkkaamassa vaikeasti työllistettävän palkkatuella.   

Kun tutkitaan palkkatuen saamisen edellytysten täyttymistä, työnantajakohtaisuus tulisi korvata toimipaikkakohtaisuudellaOn mahdollista ja perin kummallista, etteivät suuret työnantajat voi käyttää palkkatukea esimerkiksi tapauksissa, joissa niiden toimipisteet menestyvät eri tavalla eri puolella Suomea, eivätkä työvoiman saatavuusongelman ratkaisemiseksi toisen toimipisteen irtisanotut henkilöt halua siirtyä toisen toimipisteen palvelukseen. 

Näiden lisäksi tulee harkita palkkatuen tason nostoa tiettyjen ryhmien, etenkin vaikeasti työllistettävien osatyökyisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Samoin oppisopimusjärjestelmää kehitettäessä tulee huomioida palkkatuen mahdolliset kannustevaikutukset. 

Palkkatuellahan on viime kädessä tarkoitus saattaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevat yhdenvertaisemmiksi muiden kanssa. Palkkatuen tulee kohdentua sitä eniten tarvitseville. Lisäksi on panostettava osaamisen kehittämiseen. 

Tutustu Palvelualojen osaajabarometrin tuloksiin.

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. 

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija,

elinkeinopolitiikka

VTM