Palvelualojen yrityksissä vaaditaan korkeaa osaamistasoa. Kouluttamattomille on vain vähän työtä tarjolla edes palkkatuen avulla, selviää tuoreesta Palvelualojen osaajabarometrista. Palvelualojen työnantajat Palta, Kaupan liitto ja Finanssiala ry vaativat hallitukselta tehokkaampia työllisyystoimenpiteitä.

Palveluala kasvaa voimakkaasti, mutta pula osaavasta työvoimasta on suurin kasvun este. Sopivien työntekijöiden rekrytoiminen on vaikeaa useammalle kuin joka toiselle kasvavalle yritykselle ja noin 40 prosentille kaikista palvelualojen yrityksistä, ilmenee Paltan, Kaupan liiton ja Finanssiala ry:n teettämästä laajasta kyselytutkimuksesta.

Barometrissa selvitettiin​ yrityksissä koettuja rekrytointivaikeuksia, vaikeuksien syitä ja kohdentumista, arvioita nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista sekä oppilaitosyhteistyön tilaa eri koulutusasteilla.

Suurin syy yritysten rekrytointivaikeuksiin on se, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa yritysten tarpeita.

Sopivien osaajien löytämistä pitää vaikeana 60 prosenttia rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä. Seuraavaksi suurin syy on hakijoiden puute ylipäätään. Vaikeinta on löytää osaajia yritys- ja asiantuntijapalveluiden sekä hallinto- ja tukipalveluiden tehtäviin.

Palkkatuki ei ratkaise osaamisvajetta, panostuksia jatkuvaan oppimiseen

Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä noin 70 prosenttia ilmoitti, että niillä on tarjota vähän tai erittäin vähän sellaisia töitä, joihin on mahdollista palkata ainoastaan peruskoulun käyneitä. Osaajabarometrin mukaan palkkatuki auttaisi ainoastaan kuutta prosenttia yrityksistä palkkaamaan kouluttamattoman.

– Myös palveluyrityksissä tarvitaan korkeaa osaamistasoa, eikä osaamisvajetta voida paikata palkkatuella. Siksi se ei ole ratkaisu työllisyyden nostoon palvelualoilla, joihin suurin osa uusista työpaikoista syntyy, sanoo Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Palvelualoilla on keskeinen rooli hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Selvityksen teettäneiden liittojen mukaan ratkaisu työllisyysasteen nostoon on työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen ja jatkuvaan oppimiseen panostaminen. Myös OECD suositteli maa-arviossaan viime viikolla Suomelle panostusta jatkuvaan oppimiseen.

– Työnhakijoille koulutustasosta riippumatta pitää tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia kehittää osaamista, jonka kautta he voivat työllistyä. Tätä helpottaisi esimerkiksi digitaalinen alusta, joka tarjoaisi kullekin työntekijälle sopivaa täydennyskoulutusta, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrä kasvaa, kielitaidon puute esteenä

Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä noin kolmannes arvioi ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytön kasvavan lähivuosina. Jo nyt 40 prosenttia vastaajista kertoo yrityksessä työskentelevän ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Selkeästi suurimpana rekrytoinnin esteenä on kielitaidon puute.

– Maahanmuuttajien kielikoulutusta on kehitettävä, jotta he oppivat nopeasti suomen tai ruotsin kielen alkeet. Työntekijän kielitaidon puute aiheuttaa kustannuksia, kun kaikki työturvallisuusohjeet ja muut materiaalit on käännettävä ja lisäksi huolehdittava oikeankielisestä perehdytyksestä, toimitusjohtaja Mari Kiviniemi Kaupan liitosta kommentoi. ­­­

Palvelualojen osaajabarometrin toteutti Paltan, Kaupan liiton ja Finanssiala ry:n toimeksiannosta Innolink syksyllä 2019. Kyselytutkimukseen vastasi yrityspäättäjiä 1028 palvelualojen yrityksestä.

Liite: Työllistämisen pullonkaulat palvelualoilla​ – Palvelualojen osaajabarometri​

Palvelualojen ratkaisuehdotukset työllisyysasteen nostoon

Palvelualojen rooli hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa on merkittävä. Edellisellä hallituskaudella yksityisille palvelualoille syntyi 62 000 uutta työpaikkaa. Yksityiset palvelut työllistävät 1,3 miljoonaa ihmistä Suomessa, mikä on kaksi kolmasosaa koko yksityisestä sektorista. Tällä hetkellä avoimena olevista työpaikoista 72 prosenttia on palvelualoilla.

Palta, Kaupan liitto ja Finanssiala esittävät seitsemän ratkaisuehdotusta, joilla saadaan palvelualojen työllistämispotentiaali tehokkaammin käyttöön.

1) Hallituksen palkkatukeen suunnittelemaa lisärahoitusta on ohjattava ennemmin osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen.

2) Palkkatukijärjestelmää on tehostettava, jotta se kohdentuisi sitä eniten tarvitseville. Yritysten velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille pitäisi poistaa tilanteissa, joissa vaikeasti työllistettävä työllistetään palkkatuella. Tuen saamisen edellytyksissä työnantajakohtaisuudesta tulee siirtyä toimipaikkakohtaisuuteen. ​

3) Jatkuvaa oppimista on tuettava julkisella digitaalisella alustalla, joka kokoaa jokaisen työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen yhteen ja ehdottaa täydennyskoulutusta sekä avoimia työpaikkoja. ​

4) Yritysten ja oppilaitosten yhteistyölle on luotava taloudelliset kannusteet. Rahoitusohjauksella tulee luoda tehokkaampia kannusteita työelämälähtöisen jatkuvan oppimisen lisäämiseksi oppilaitoksissa.

5) Maahanmuuttajien kielikoulutusta on lisättävä, jotta he oppivat nopeasti suomen tai ruotsin kielen alkeet. Siten palvelualat pystyvät työllistämään jatkossa yhä enemmän.

6) Koulutuskorvausten maksaminen pitää mahdollistaa myös silloin, kun tehdään ei-työsopimussuhteinen koulutussopimus työnhakijan kanssa. Siten voidaan madaltaa kynnystä tarjota oppimismahdollisuutta myös heikommalla kielitaidolla. ​

7) Työelämälähtöisyyttä ja tiettyjä perusosaamisia, kuten itsensä kehittämistä, tulee opettaa yhä varhaisemmassa vaiheessa. Koulutusjärjestelmällämme on suuri rooli, jotta jokaisella työmarkkinoille tulevalla on riittävät perustaidot sekä kyvyt jatkuvaan oppimiseen. ​

Lisätietoja kyselytutkimuksesta:

Johtaja Matti Paavonen, Innolink
matti.paavonen@innolink.fi, puh. 050 534 2506

 Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 40 152 0073, tuomas.aarto@palta.fi

Toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto, puh. +358 50 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi.

Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssiala ry, puh. +358 20 793 4210, piia-noora.kauppi@finanssiala.fi

Viestinnän asiantuntija Kiia Etelävuori, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. + 358 50 557 6488, kiia.etelavuori@palta.fi.

Tuomas Aarto

Toimitusjohtaja,

VT

Kiia Etelävuori

Viestinnän asiantuntija

VTM