Entiset kestopuheenaiheet ovat jääneet hetkeksi taka-alalle koronakriisin täytettyä ilmatilan. Moni vanhakin ongelma on kuitenkin edelleen ratkaisematta, niistä merkittävimpänä ilmastonmuutos.
Kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta palvelualoista suurimman haasteen edessä on logistiikka, jonka päästöt olivat 17 prosenttia koko talouden päästöistä vuonna 2017. Tällä hetkellä Palta selvittääkin yhdessä kuuden muun liiton kanssa tehokkaimpia keinoja liikenne- ja logistiikkapalveluiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muilla palvelualoilla päästöt ovat huomattavasti talouden keskiarvoa pienempiä ja ne tuottivat päästöistä yhteensä vain 1,5 prosenttia vuonna 2017.
Esimerkiksi vuonna 2017 yhdellä kasvihuonekaasutonnilla tuotettiin kaikilla toimialoilla keskimäärin vajaan kolmen tuhannen euron arvonlisä. Palvelualoilla arvonlisä nousee moninkertaiseksi talouden muihin aloihin verrattuna – jopa kymmenen- tai satakertaiseksi.
Suomen kokonaistuotannosta 42 prosenttia tulee yksityisistä palveluista, eli palvelualojen päästöjen 19 prosentin osuus on merkittävästi kokonaistuotannon osuutta alhaisempi. Palveluinnovaatioiden avulla voidaan pienentää myös muiden toimijoiden päästöjä.
Palveluilla korkea tuottavuus suhteessa päästöihin
Päästöintensiteetillä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä tuotettua arvonlisäystä kohti. Mitä pienempi päästöintensiteetti, sitä vähemmän päästöjä syntyy suhteessa arvonlisään.
Asian voi kääntää myös toisinpäin, eli suhteuttaa tuotetun arvonlisän syntyneisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Näin laskettuna suhdeluvun voi ajatella kuvaavan tuottavuutta suhteessa päästöihin.
Esimerkiksi vuonna 2017 yhdellä kasvihuonekaasutonnilla tuotettiin kaikilla toimialoilla keskimäärin vajaan kolmen tuhannen euron arvonlisä. Palvelualoilla vastaava luku nousee moninkertaiseksi talouden muihin aloihin verrattuna – jopa kymmenen- tai satakertaiseksi.
Oheiseen kuvioon on laskettu arvonlisäys suhteessa päästöihin eri palvelualoilta.
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Ilmanpäästöt toimialoittain 2017, (CO2-fos, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) CO2-ekv, Tuhatta kilogrammaa.
On tärkeää huomata, että kuvion vaaka-akseli on logaritminen. Arvonlisä kymmenkertaistuu jokaisella askelvälillä. Syy logaritmisen asteikon käyttöön on korkean osaamisen asiantuntijapalveluiden ja erityisesti informaatio- ja viestintäpalveluiden kasvihuonekaasutonnia kohden tuottama arvonlisä, joka nousee jopa satakertaiseksi talouden muihin aloihin nähden.
Edelläkävijyys vähähiilisissä ratkaisuissa Suomelle kilpailuvaltti
Ilmastonmuutos ja pyrkimykset sen hillintään vaikuttavat palvelumarkkinoihin monella tavalla. Esimerkiksi kun vähähiilisiä ratkaisuja haetaan talouden kaikilla aloilla, ympäristöpalveluiden ja -osaamisen kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi.
Pienten päästöjen ja korkean arvonlisän palveluissa on kestävän kasvun näkökulmasta suuri potentiaali.
Digitalisaatio on avannut palveluiden maailmanmarkkinat ja ne kasvavat voimakkaasti. Edelläkävijyys vähähiilisissä ratkaisuissa on tulevaisuuden kilpailuvaltti.
Pienten päästöjen ja korkean arvonlisän palveluissa on kestävän kasvun näkökulmasta suuri potentiaali.
- Lue myös: Paltan ilmastolinjaus
Kirjoittaja on Paltan pääekonomisti.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.
