Vaaleja ja seuraavan hallitusohjelman kirjoittamista lähestytään monin tavoin kriisitunnelmissa. Edessä on vielä pitkä talvi, joka tulee paljastamaan muun muassa energiakriisin varsinaiset mittasuhteet ja vaikutukset. Jo vanhastaan kamppailemme huonon tuottavuuskehityksen kanssa, ja julkista taloutta eivät ainakaan väestön vanheneminen ja valtionlainojen nousevat korot auta. Katse onkin käännettävä tuottavuuden parantamiseen, jossa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Tämä olisi tulevien päättäjien hyvä tiedostaa.
Voimme rakentaa yhteiskunnan toiminnot ja prosessit tehokkaammiksi ja ilmastoystävällisemmiksi digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden avulla. Kansalaiset ja yritykset pääsääntöisesti haluavat myös hoitaa asiansa digitaalisesti, mikä luo kasvavia odotuksia käyttäjälähtöisten palveluiden ja digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi.
Suomi on monilla mittareilla katsottuna digitalisaation edelläkävijämaa, mutta esimerkiksi yrityksille ja yhteisöille tarjottavien julkisten asiointipalvelujen osalta emme pääse vielä edes lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Samalla suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat jäämässä pahasti jalkoihin kilpailussa globaalien jättialustojen kanssa.
Toimenpiteitä ja kannusteita digikehityksen tueksi siis tarvitaan, ja niiden tulisi osua niin yrityskenttään kuin julkiselle sektorille.
Tarvitsemme sopivat kannustimet yritysten digiloikan vauhdittamiseksi
Yritykset voivat hyödyntää julkista t&k-rahoitusta digiloikan tekemiseen silloin, kun kyseessä on selkeästi tutkimus- ja kehittämistoiminta. Parlamentaarisen TKI-ryhmän sopu t&k-panostusten kumulatiivisesta kasvattamisesta vuoteen 2030 asti sekä ensi vuonna voimaan astuva t&k-toiminnan verokannustin ovat erittäin kannatettavia toimenpiteitä, joita seuraavankin hallituksen on syytä tukea.
Haasteena kuitenkin on, että digiloikan tekeminen on usein teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä, mikä ei ole määritelmällisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sen vuoksi olemme esittäneet, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön erillinen verokannustin, jossa yritys voisi vähentää tuloverostaan investoinnit ohjelmistoihin, datankäsittelyyn, ICT-laitteisiin tai automaation kehittämiseen. Tämän tyyppisistä kannustimista löytyy jo useita esimerkkejä muista maista.
Kaikkien julkisten palveluiden tulee olla digitaalisesti saatavilla
Kaikkien julkisten palveluiden digitalisointia on tavoiteltu niin nykyisen kuin edellisen hallituksen toimesta, mutta maalia ei ole vielä näkyvissä. Ongelmana on ollut niin hallinnon väliset siilot, heterogeeninen kuntakenttä kuin poliittisen tahdon puuttuminen.
Olemme esittäneet, että seuraavalla hallituskaudella tulisi käynnistää perustavanlaatuinen ohjelma riittävällä rahoituksella, minkä avulla saatetaan kaikki yrityksille ja yhteisöille tarkoitetut julkiset palvelut digiaikaan. Tavoitteena tulisi olla korkea automaatioaste ja asiakaslähtöiset palvelut.
Suomessa on pohdittava myös sitä, että digitaalisista asiointipalveluista tehtäisiin ensisijaisia niin kansalaisille kuin yhteisöille – luonnollisesti erityisryhmien tarpeet huomioiden.
Rakennetaan digitaalinen infrastruktuuri markkinaehtoisesti
Selvää on, että yhteiskuntamme rakentuu yhä vahvemmin digitaalisen infrastruktuurin päälle, mihin kuuluvat niin fyysiset viestintäverkot kuin niin sanottu pehmeä infrastruktuuri. Jälkimmäisellä viitataan yhteisiin tietosisältöihin ja -määrittelyihin, tietorajapintoihin ja datan jakamisen alustoihin, joiden avulla voidaan luoda uusia käyttäjälähtöisiä palveluita.
Kiinteää ja langatonta laajakaistaverkkoa tulisi kehittää tasapuolisesti ja markkinaehtoisesti, välttäen turhia tukielementtejä. Suomen viestintäverkot ja mobiiliedelläkävijyys on rakennettu markkinalähtöisesti, ja teleyritykset investoivat Suomen viestintäverkkoihin vuosittain yli 400 miljoonaa euroa. Verkkojen rakentamista voitaisiin vauhdittaa myös digitalisoimalla laajakaistarakentamisen luvitus ja luomalla yhden luukun lupajärjestelmä.
Pehmeää infrastruktuuria tulee myös kehittää markkinalähtöisesti ja yrityksille vapaaehtoisin toimin. Valtiolla on kuitenkin oma roolinsa käynnistäjänä, vauhdittajana tai osarahoittajana erilaisten dataekosysteemien osalta.
Digitalisaatio ja tiedon tehokkaampi hyödyntäminen edellyttävät myös poikkihallinnollisen johtamisen kehittämistä julkisella sektorilla, mitä on tavoiteltu muun muassa uuden ministerityöryhmän ja kolmen ministeriön yhteisen digitoimiston perustamisella nykyhallituksen toimesta. Tämän soisi jatkuvan seuraavalla hallituskaudella, ja digitoimiston toimintaa voitaisiin jatkokehittää. Digitoimistolle tulisi luoda oma hankesalkku, josta voidaan rahoittaa ylihallinnollisia hankkeita.
Palvelus Suomelle
Palvelus Suomelle on Paltan ehdottamien ratkaisujen kokonaisuus seuraavaan hallitusohjelmaan.
Lue lisää kaikista hallitusohjelmatavoitteistammeTuottavuus kasvuun digitalisaatiolla
Digitalisaatio on laajentanut palveluiden markkinat maailmanlaajuisiksi. Kriisit ovat vauhdittaneet palvelumarkkinoita entisestään ja kilpailu globaaleilla markkinoilla on kiristynyt. Suomalaisella osaamisella, luovuudella ja innovaatioilla on valtava kasvupotentiaali maailmalla. Se on osattava hyödyntää. Suomi elää viennistä ja yhä useammin palveluviennistä. Viennin monipuolistaminen ja tuottavuuden parantaminen vahvistavat hyvinvointimme taloudellista perustaa.
Lue lisää Tuottavuus kasvuun digitalisaatiolla -ratkaisuistamme
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
