Koronakriisillä on ollut merkittäviä vaikutuksia ihmisten tapaan käyttää palveluita. Millaisen digiloikan suomalaiset ovat kevään aikana arjessaan ottaneet? Paltan teettämän kyselytutkimuksen tuloksia analysoi ekonomisti Lauri Vuori.

Koronaepidemialla ja sen rajoitus- sekä varautumistoimilla on ollut merkittävä vaikutus kotitalouksien kulutukseen. Rajoitustoimien lisäksi kotitaloudet ovat itse vähentäneet kulutustaan suojautuakseen sekä taloudellisesti tulojen vähenemisen varalta että välttääkseen sairastumista vähentämällä henkilökohtaisten palveluiden käyttöä. 

Suomessa pankkien maksukorttiaineistoista on tiedossa, että kotitalouksien kulutus on kokonaisuutena epidemian aikana vähentynyt ainakin neljänneksen alkuvuoden tasosta ja kulutetut hyödykkeet ovat olleet pääasiassa välttämättömyyshyödykkeiksi luokiteltavia tuotteita. Esimerkiksi Nordean katsauksessa maksukorttien käyttö oli vähentynyt eniten majoitus-, ravintola-, kulttuuri- ja liikennepalveluissa. 

 Nyt poikkeustilanne on tuonut myös uusia digitaalisia palveluita kuluttajien saataville. 

Koronakriisin eteneminen pakotti myös monia yrityksiä muuttamaan liiketoimintamallejaan, jotta ne sopivat entistä paremmin kriisin rajoittamaan ympäristöön. Monia palveluita on ollut jo aiemmin mahdollista toteuttaa ja toimittaa kuluttajille digitaalisesti tai muulla tavoin etänä. Nyt poikkeustilanne on tuonut myös uusia digitaalisia palveluita kuluttajien saataville. 

Paikan päällä koettavista palveluista digitaalisiin 

Digitaalisten palveluiden käyttö on ollut koronaepidemian aikana yleistä. Ainakin yhtä digitaalista palvelua on käyttänyt epidemian aikana  yli kaksi kolmasosaa suomalaisista, selviää Paltan kesäkuun alussa toteuttamasta kyselystäSuosituin digitaalinen palvelu kyselyn vastausvaihtoehdoista oli sarjojen ja elokuvien suoratoistopalvelut, joita oli käyttänyt lähes puolet vastanneista. (Kuvio 1). 

Kuvio 1. Digitaalisten palveluiden käyttö koronaepidemian aikana. 

Seuraavaksi eniten käytettyjä palveluita olivat ravintolaruoan kotiinkuljetus, virtuaaliset konsertti- ja kulttuuripalvelut, e- ja äänikirjapalvelut sekä virtuaaliset liikunta- ja hyvinvointipalvelut. 

Digitaalisten palveluiden käytössä oli tilastollisesti merkittäviä eroja sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Digitaalisten palveluiden käyttö oli selvästi yleisempää naisilla lähes kaikissa kategorioissa, erityisesti virtuaalisissa liikunta- ja hyvinvointipalveluissan sekä e- ja äänikirjapalveluissa. (Kuvio 2). 

Kuvio 2. Digitaalisten palveluiden käyttö eri taustamuuttujien mukaan. 

Digitaalisten palveluiden käyttö oli yleisempää nuorilla kuin vanhoilla. Ainoastaan 5 prosenttia 18– 24-vuotiaista ei ollut käyttänyt mitään digitaalista palvelua koronaepidemian aikana, kun 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes puolet eivät olleet käyttäneet mitään digitaalista palvelua koronaepidemian aikana. 

Nuoret käyttivät koronaepidemian aikana erityisesti sarjojen ja elokuvien suoratoistopalveluita. Digitaalisten palveluiden käytössä erottuivat nuorilla myös ravintolaruoan kotiinkuljetuspalveluiden sekä e- ja äänikirjapalveluiden käyttö. 

Yli 65-vuotiailla elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetus oli muita yleisempää 16 prosentin osuudella vastaajista. Koronaepidemian aikaisten yli 70-vuotiaiden suositusten mukaisesti kuljetuspalveluita on hyödynnetty ikääntyneillä enemmän kuin muilla ikäluokilla. 

Vastaajien asuinpaikan tyyppi oli useimmissa vastauskategorioissa tilastollisesti merkittävä taustamuuttuja. Digitaalisten palveluiden käyttö oli pääkaupunkiseudulla yleisempää kaikissa kategorioissa verrattuna muihin asuinpaikkatyyppeihin. 

Joka kymmenes suomalainen kokeillut virtuaalisia kulttuuripalveluita ensimmäistä kertaa koronakeväänä  

Koronaepidemian aikana ainakin yhden uuden digitaalisen palvelun oli ottanut käyttöön 38 prosenttia vastaajista. Vastaajille uusista digitaalisista palveluista suosituin oli 11 prosentin osuudella virtuaaliset konsertit ja muut kulttuuripalvelut. Toiseksi eniten oli otettu käyttöön virtuaalisia liikunta- ja hyvinvointipalveluitaMolempien virtuaalisten palveluiden tarjonta on kasvanut huomattavasti koronaepidemian aikana, kun palveluiden tarjoaminen on ollut käytännössä mahdotonta samanlaisena kuin ennen rajoitustoimia. (Kuvio 3). 

Kuvio 3. Uusien digitaalisten palveluiden käyttöönottaminen. 

Kuvio 4. Uusien digitaalisten palveluiden käyttöönottaminen taustamuuttujien mukaan. 

Kyselyn tuloksista selviää, että naiset ovat ottaneet miehiä  enemmän  uusia palveluita käyttöön. Naisista 45 prosenttia oli ottanut ainakin yhden uuden digitaalisen palvelun käyttöön ja miehistä 31 prosenttia. Suurin ero on virtuaalisissa liikunta- ja hyvinvointipalveluissa, virtuaalisissa konserteissa ja muissa kulttuuripalveluissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. 

Ikäluokittain aktiivisimmin uusia digitaalisia palveluita ovat ottaneet käyttöön 35-44-vuotiaat. Suosituimpia uusia palveluita olivat virtuaaliset liikunta- ja hyvinvointipalvelut sekä etäterveydenhoitopalvelut. 

Yli 65-vuotiailla elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuspalveluita oli otettu muita enemmän käyttöön. Sen sijaan 25-34-vuotiailla vastaajilla elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuspalveluita oli otettu uutena käyttöön muita vähemmän. Tästä ikäluokasta palveluiden käyttö jo ennen koronaepidemiaa oli korkealla tasolla, joten koronaepidemia ei ole tässä ikäluokassa vaikuttanut palvelun käyttöön. 

Digipalveluiden käyttö yleisempää myös jatkossa  

Valtaosa vastaajista ei usko palveluiden käyttötottumusten muuttuvat aiemmasta koronaepidemiaa edeltäneestä ajasta viranomaisrajoitusten poistumisen jälkeen. Vastanneista useampi oli käyttämässä jatkossa enemmän digitaalisia palveluita kuin vähentämässä niiden käyttöä. Digitaalisten palveluiden käyttö tulee jatkossa kasvamaan vastausten perusteella hieman koronaepidemian ja rajoitustoimien poistuessa. (Kuvio 5). 

Kuvio 5. Palveluiden käyttötottumusten muuttuminen rajoitusten poistuessa. 

Palveluiden käyttötottumukset ovat muuttumassa eniten konserteissa ja muissa kulttuuripalveluissa sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluissaNäissä kahdessa kategoriassa naiset ovat edelleen miehiä enemmän jatkamassa virtuaalisten palveluiden käyttöä. 

Ravintolaruoan kotiinkuljetuspalveluissa 1824-vuotiaat olivat jatkamassa palvelun käyttöä muita enemmän. Sen sijaan 55-64-vuotiaiden ikäluokassa palvelua oltiin käyttämässä jatkossa muita vähemmän. Lisäksi nuorimmat vastaajat olivat muita enemmän kiinnostuneet jatkamaan elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuspalveluiden käyttöä. 

Positiiviset kokemukset rohkaisevat toivottavasti myös yrityksiä kehittämään yhä useampia palveluita digitaalisiksi, korkean arvonlisän tuotteiksi. 

Kuluttajat ovat löytäneet uusia digitaalisia palveluita, kun poikkeusolot ovat rajoittaneet aiempien palveluiden käyttötottumuksia. Osa uusista palveluista on myös jäämässä pysyvästi käyttöön. Positiiviset kokemukset rohkaisevat toivottavasti myös yrityksiä kehittämään yhä useampia palveluita digitaalisiksi, korkean arvonlisän tuotteiksi. 

Kyselytutkimuksen toteutti Paltan toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Kyselyssä kartoitettiin sitä, miten suomalaiset ovat käyttäneet digitaalisia palveluita etenkin arjessaan ja vapaa-aikana koronaepidemian aikana. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on painotettu vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan. Tiedonkeruu toteutettiin verkossa 2.-10.6.2020 IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.     

Lauri Vuori

Ekonomisti

VTM