Hallitus päätti eilen ennätyksellisen suuresta esityksestään tämän vuoden neljänneksi lisätalousarvioksi. Esityksessä on sinänsä paljon tärkeitä toimia sisällä, mutta päällimmäisenä nousee huoli valtion rajusta velkaantumisesta. Valtion nettovelka lisääntyy tänä vuonna lähes 19 miljardia euroa, kirjoittaa Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.

On toki selvää, että koronakriisin aiheuttama talouden romahtaminen vaatii valtion elvytystoimia. Sellaisiakin lisätalousarviosta löytyy erityisesti yritysten kustannustuen, jatkuvan oppimisen sekä monien infrainvestointien ja TKI-panostusten osalta. Tällaisten talouskasvua tukevien toimien olisi suonut näkyvän esityksessä huomattavasti vahvemminkin.

Nyt ei valitettavasti voi välttyä mielikuvalta, että yli 4 miljardin lisämenoista ja yli miljardin tulojen vähennyksistä päätettäessä on piikki ollut auki myös sellaisille toimille, joita on kovin vaikea perustella koronan aiheuttamasta talouskriisistä toipumisella.

Vaikeissa tilanteissa päättäjillä tulee olla kykyä tehdä valintoja ja hankalia päätöksiä. Kriisit ovat aina myös paikka uudistua ja uudistaa. Lisätalousarvion osalta tämä paikka jätettiin käyttämättä.

Kriisit ovat aina myös paikka uudistua ja uudistaa. Lisätalousarvion osalta tämä paikka jätettiin käyttämättä.

Suomen uudistaminen on välttämätöntä. Sen tulisi tapahtua ennen kaikkea yksityisen sektorin kasvun edellytyksiä, työllisyyttä ja tuottavuutta parantamalla. Nyt näitä kaivattuja rakenteellisia uudistuksia jäädään odottamaan loppukesän ja alkusyksyn hallitusohjelman uudistamisesta ja budjettiriihestä.

Palta on esittänyt jo aikaisemmin oman näkemyksensä siitä, miten Suomi saadaan uudelleen kasvu-uralle. Talouden rakennemuutosta palveluihin on vauhditettava ja sitä jarruttavia rakenteita, kuten tiettyjä yritystukia uudistettava.

On uskallettava tehdä lisätalousarviota paremmin valintoja ja uudistuksia, jotka tukevat tuottavuuden kasvua eli innovaatioita, teknologian tehokasta käyttöönottoa, digitaalisten palveluiden vientiä, kilpailua ja kansainvälistymistä.

On uskallettava tehdävalintoja ja uudistuksia, jotka tukevat tuottavuuden kasvua eli innovaatioita, teknologian tehokasta käyttöönottoa, digitaalisten palveluiden vientiä, kilpailua ja kansainvälistymistä. Myöskään työllisyystavoitetta ei saa unohtaa.

Myöskään työllisyystavoitetta ei saa unohtaa. Hallitus ilmoittikin, että budjettiriihessä se asettaa uuden, aikaisempaa korkeamman tavoitteen. Kestävyysvajeen näkökulmasta tämä on välttämätöntä.

Koronan myötä hallituksen työllisyystavoite on lähes kaksinkertaistunut, ja on selvää, että työllisyyden eteen on nyt tehtävä mittavia rakenteellisia uudistuksia. Koronan hintalapun kasvaessa on entistäkin tärkeämpää, että työllisyysaste saadaan reippaaseen kasvuun. Myös me Paltassa olemme mukana työssä tavoitteen saavuttamiseksi – jotta saamme yhdessä Suomen nostettua takaisin kasvu-uralle.

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan johtaja. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka