Suomen taloudessa korostetaan usein viennin tärkeyttä. Onkin selvää, että reilun viiden miljoonan asukkaan maalle kansainvälistyminen on tie kasvuun. Kaikki vienti ei ole kuitenkaan samanarvoista. Tilastokeskuksen ja OECD:n uunituoreet arvonlisäperusteiset ulkomaankauppatilastot parantavat ymmärrystämme Suomen viennistä ja siitä, missä sen arvo syntyy.

Vientiä seurataan yleisesti bruttoarvoon perustuvilla tilastoilla. Bruttoarvo on käytännössä liikevaihtoon rinnastuva mittari. Pelkkä ”ulkomaanliikevaihto” ei kerro kansantalouden kannalta olennaisinta, eli sitä kuinka paljon viennin arvosta jää Suomeen. Tulojen ja hyvinvoinnin kasvu syntyy arvonlisästä.

Pelkkä ”ulkomaanliikevaihto” ei kerro kansantalouden kannalta olennaisinta, eli sitä kuinka paljon viennin arvosta jää Suomeen. Tulojen ja hyvinvoinnin kasvu syntyy arvonlisästä.

Viennin kotimainen arvonlisä saadaan vähentämällä sen bruttoarvosta tuotannossa käytetty ulkomainen välituotekäyttö, eli ulkomailta ostetut raaka-aineet ja palvelut. Arvonlisä on kansantalouden tilinpidon käsite. Bruttokansantuote on talouden eri toimialojen arvonlisän summa, johon sisältyy myös viennin kotimainen arvonlisä.

Tilastokeskus julkaisi tänään yhteistyössä OECD:n kanssa tuotettuja arvonlisäpohjaisia tilastoja Suomen ulkomaankaupasta. Tulokset tarkentavat muun muassa palvelualojen merkitystä viennissä.

Uusien tulosten mukaan palvelualojen osuus viennin kotimaisesta arvonlisästä oli 47 prosenttia vuonna 2018. Vuodesta 2016 lähtien viennin kotimaisesta arvonlisästä suurin siivu on tuotettu palvelualoilla.

Kuvio: Toimialojen osuus viennin kotimaisesta arvonlisästä, 2013-2018

Kuvio: Toimialojen osuus viennin kotimaisesta arvonlisästä, 2013 - 2018. Kuva osoittaa, että palvelualojen arvonlisäpohjainen vienti on kasvanut vahvasti kattaen vuonna 2018 jo 47 % osuuden viennistä.

Palvelutoimialat 41-98, teollisuustoimialat 10-33. Muiden toimialojen (01-09, 35-39) osuus oli 9 prosenttia vuonna 2018. Lähde: Tilastokeskus, OECD 2020.

Teollisuuden toimialat korostuvat bruttoarvoon perustuvissa vientiluvuissa, mutta kotimaahan jäävissä euroissa mitattuna teollisuuden osuus kokonaisviennistä on laskenut 20 prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta.

Viime vuosina Suomi on menestynyt erityisesti tietointensiivisillä palvelualoilla. Ohjelmistot, it-konsultointi ja tietopalvelutoiminta ovat tuoneet yli 15 prosenttia viennin kotimaisen arvonlisän kasvusta vuosien 2013 ja 2018 välillä. Palveluiden, ja erityisesti informaatio- ja viestintäalan palveluiden, vientimenestys on nostettu esiin myös Etlan tuoreessa tutkimuksessa.

Jos arvonlisäpohjainen tarkastelu ulotettaisiin vuoteen 2019, palveluiden rooli korostuisi entisestään. Vuonna 2019 Suomen bruttoarvoisen kokonaisviennin kasvusta kaksi kolmasosaa tuli palveluviennistä, joka kasvoi 14 prosenttia. Tietojenkäsittelypalveluiden vienti kasvoi peräti 4,2 miljardilla eurolla.

Uusien tulosten mukaan palvelualojen osuus viennin kotimaisesta arvonlisästä oli 47 prosenttia vuonna 2018 ja vuodesta 2016 lähtien viennin kotimaisesta arvonlisästä suurin siivu on tuotettu palvelualoilla.

Arvonlisäperusteisissa vientiluvuissa palveluiden todellinen merkitys tulee paremmin huomioiduksi kahdesta syystä. Ensinnäkin palveluissa kotimainen arvonlisä on lähtökohtaisesti korkeampi, sillä palveluissa käytetään vähemmän ulkomaisia tuotantopanoksia. Palveluiden pääraaka-aine on osaaminen.

Toiseksi, tavaraviennin tilastoituun bruttoarvoon sisältyy usein myös palveluiden tuottamaa arvonlisää, esimerkiksi suunnittelu, kuljetus tai tuotekehitys, joka on nyt julkaistuissa tilastoissa eroteltu. Samalla on syytä huomata, että palvelut ja teollisuus eivät siten ole toistensa kilpailijoita. Eri alojen yritysten toiminnot kytkeytyvät läheisesti toisiinsa.

Tilastokeskuksen ja OECD:n tuottama analyysi mahdollistaa globaalien arvoketjujen ja viennin aiempaa paremman ymmärryksen. Yksi raportin keskeisimmistä johtopäätöksistä on palvelualojen merkitys ja potentiaali kasvun mahdollistajana.

Erityisesti Suomen suhteellinen etu korkean osaamisen tietointensiivisissä palveluissa olisi hyvä pitää kirkkaana mielessä, kun kotimaisen vientipuheen hokemia päivitetään pikkuhiljaa tälle vuosituhannelle.

Kirjoittaja on Paltan pääekonomisti. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM