Meneillään oleva neuvottelukierros on kääntymässä loppusuoralle. Yleistä linjaa noudattavat työehtosopimukset on jo tehty jo noin miljoonalle palkansaajalle. Monilla sopimusaloilla on myös saavutettu merkittäviä askeleita sisältöjen kehittämisessä. Kokonaisuutena kierros on siis onnistunut varsin hyvin.
Poikkeuksiakin on. Yhä meneillään oleva ICT-alan toimihenkilölakko on yksi harmillinen esimerkki siitä, etteivät kaikki yksityisen sektorinkaan liitot ole sisäistäneet tämän kierroksen merkitystä työmarkkinamallimme tulevaisuuden kannalta. Tämän kierroksen oli tarkoitus olla näytön paikka nykyisen työmarkkinajärjestelmän toimivuuden puolesta. Jotkut liitot ovat kuitenkin katsoneet asiakseen tuoda esiin sen huonot puolet.
Tämän kierroksen oli tarkoitus olla näytön paikka nykyisen työmarkkinajärjestelmän toimivuuden puolesta.
Oma lukunsa on kuntakenttä, jossa sopimukset ovat edelleen auki. Siellä sovittelulautakunta antoi yleisen linjan ylittävän sovintoehdotuksen, jonka oli tarkoitus tuoda kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstölle tuntuvasti muita suuremmat palkankorotukset tulevina vuonna. Ratkaisu meni kuitenkin nurin Tehyn ja Superin hylättyä esityksen. Toteutuessaan ratkaisu olisi uhannut johtaa haitalliseen palkkakilpailuun, yksityisen sektorin neuvottelujen vaarantumiseen ja julkisen talouden yhä suurempaan ahdinkoon.
Tällä hetkellä kunta-alalla ei ole päällä yhtään soviteltavaa lakkoa, joten kiirettä huonon ratkaisun tekemiseen ei pitäisi olla. Jatkossa sopua tulee etsiä mallista, joka ei romuta nykyistä työmarkkinamalliamme. Pää on pidettävä kylmänä. Epärealististen vaatimusten perään ei pidä lähteä hyppimään. Myös työmarkkinoiden yleistä linjaa on neuvottelujärjestelmän koossapysymisen ja kansantalouden kestävyyden vuoksi puolustettava.
Tulevana syksynä käynnistyvät myös keskustelut seuraavan sopimusvuoden palkankorotusten mitoittamisesta. Myös niissä on pidettävä pää kylmänä.
Monilla toimialoilla koronasta toipuminen on yhä kesken. Samoin Venäjän yhä jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa talousnäkymiin vielä pitkään. Viime viikolla julkistamamme kyselyn mukaan Venäjän hyökkäys ja sen seuraukset haittaavat yritystoimintaa 82 prosentissa vastanneista palveluyrityksistä. Merkittävästi kriisi vaikeuttaa toimintaa joka kuudennessa palveluyrityksessä. Pakotteet saavat silti palveluyrityksiltä laajan tuen. Avoimissa vastauksissa jäsenemme raportoivat muun muassa yt-neuvotteluista ja varautumisesta kysynnän vähenemiseen kesällä, jo sovittujen projektien peruuntumisesta raaka-ainekustannusten nousun myötä sekä Suomen karttamisesta tapahtumien ja matkojen kohdemaana Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tulevaisuuden horisontissa siintää siis lukuisia epävarmuuksia.
Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden keskellä käynnissä oleva prosessi Naton jäsenyyden hakemiseksi on tervetullut.
Tulevana syksynä käynnistyvät myös keskustelut seuraavan sopimusvuoden palkankorotusten mitoittamisesta. Myös niissä on pidettävä pää kylmänä. Lisäksi ennusteita suurempana toteutunut inflaatio sekä yritysten kohonneet raaka-ainekustannukset muodostavat yhteisen ongelman työnantajille ja palkansaajille. Ratkaisuja näihin haasteisiin on haettava yhdessä ja rakentavasti kilpailukykyämme vaarantamatta.
Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden keskellä käynnissä oleva prosessi Naton jäsenyyden hakemiseksi on tervetullut. Jäsenyys on omiaan parantamaan Suomen turvallisuustilannetta, vakauttamaan maamme mainetta investointiympäristönä ja matkailukohteena sekä turvamaan Suomen logistisia yhteyksiä maailmalle. Myös palveluyritysten toive on, että jäsenyyshakemusta seuraava ratifiointiprosessi saadaan vietyä läpi mahdollisimman nopeasti.
