Koronaepidemia on aiheuttanut monille palvelualan yrityksille vakavan kriisitilanteen, joka jatkuu edelleen. Tilanteen nopeaa parantumista on näköpiirissä harvalla. Monilla yrityksillä koronaepidemia on vauhdittanut digitalisaatiokehitystä merkittävästi.
Yli puolet Paltan kyselytutkimukseen kesäkuussa vastanneista yrityksistä kertookin muuttaneensa koronan seurauksena liiketoimintastrategiaansa. Digitaalisia kanavia on luonut tai uudistanut 18 prosenttia vastaajayrityksistä. Digitaalinen murros korostui muun muassa logistiikkapalveluissa.
Monilla yrityksillä koronaepidemia on vauhdittanut digitalisaatiokehitystä merkittävästi.
Tämä näkyy myös Postissa, josta siirryin töihin Paltaan keväällä. Postin toimialamurroksessa on kysymys tietysti myös viestinnän ja tiedonvälityksen sähköistymisestä. Sitä on vauhdittanut myös julkisen sektorin toimet paperipostista luovuttaessa. Kirjemäärästä on hävinnyt 2000-luvun aikana yli 60 %, ja samaan aikaan kilpailu kirjejakelussa on kiristynyt.
Kehitys ei pysähdy — myös postilakko kiihdytti digimurrosta
Tämä kehitys ei pysähdy. Posti on kertonut, että perinteisten postipalvelujen kysyntä on vähentynyt dramaattisesti viime vuoden postilakosta lähtien. Tänä vuonna osoitteellisten kirjeiden määrä on laskenut 20 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.
Vuodentakaisesta postilakosta muistetaan ennen kaikkea sen poliittiset jälkimainingit, mutta voittajia siinä ei ollut.
Noin vuosi sitten syksyllä Suomi käytännössä pysähtyi postilakon vuoksi. Lakosta muistetaan ennen kaikkea sen poliittiset jälkimainingit, mutta voittajia siinä ei ollut. PAU:n lakko kiihdytti digitalisaatiokehitystä entisestään, ja aiheutti myös Postin markkinaosuuksien menetyksiä.
Voikin sanoa, että lakkoilemalla pohjimmiltaan sahattiin omaa oksaa. Digimurros ei koronaepidemian myötä näytä laantumisen merkkejä, päinvastoin.
Kilpailukyky ei ole kirosana
Vuoden alussa asetettu valtiosihteerityöryhmä ehdotti elokuussa postitoiminnan turvaamiseksi kolmipäiväistä jakelua vuoden 2022 alusta, koska kannettavan postin määrien vähentymisen vuoksi tarvetta viisipäiväiseen jakeluun ei enää yksinkertaisesti ole. Jakelupäivien vähentämisellä on suuri merkitys kustannustehokkaan jakelun turvaamisessa. Suomi seuraa siis pohjoismaista linjaa, sillä myös muissa Pohjoismaissa on volyyminlaskuun reagoitu keventämällä sääntelyä ja jakeluvelvoitetta. Tämä on järkevää, koska yhtiö saa kaiken tulonsa asiakkailtaan.
Pärjätäkseen kilpailussa jokaisen yrityksen on toimittava kilpailukykyisesti. Useilla aloilla työehtosopimusten jäykät rakenteet säilyvät, vaikka kiristyvä kilpailu syö tulopohjaa. Kilpailukyky oli pohjimmiltaan ytimessä myös viime syksyn lakoissa. Tarve olisi ollut se, että myös Posti olisi voinut toimia samoilla ehdoilla kuin muut alan yritykset. Markkinaehtoisessa kilpailussa on vaikea pärjätä työehtosopimuksella, joka on tehty vain yhdelle yritykselle ennen kilpailun vapautumista.
Palvelualoilla ihmiset ovat suurimpia investointeja, ja henkilöstökulut muodostavat usein suurimman erän kuluista. Jokaisen yrityksen vastuu on, niin omistajilleen kuin yhteiskunnallekin, toimia ennen kaikkea kannattavasti. Yritys voi ostaa työtä vain tarvitsemansa määrän ja tuotannon myyntiarvon mukaisella hinnalla.
Lähivuosina moni ala kohtaa murroksen
Kilpailukykyä on pyritty edistämään viimeisen kymmenen vuoden aikana myös työehtosopimusteitse. Toimialamurros edellyttää monilla aloilla muutoksia työehtosopimuksiin, jotta työpaikkoja voidaan paitsi säilyttää, myös luoda uusia. Työntekijäpuolen tavoitteena on mielestäni liian usein saavutettujen etujen suojaaminen muutoksilta työpaikkojen säilyttämisen sijaan. Vastakkaiset päämäärät ovat vaikeuttaneet neuvotteluja ja valitettavan usein ne ovat johtaneet mittaviin työtaisteluihin.
Muutos ei kuitenkaan pysähdy lakkoilemalla, Postissa tai muuallakaan. On selvää, että lähivuosina monilla aloilla tulee löytää ratkaisuja siihen, miten voimme säilyttää ja luoda työpaikkoja työn murroksessa. Paikallinen sopiminen on yksi tehokas lääke tähän, jos sopiminen viedään työpaikkatasolle, jossa reaalielämääkin eletään. Tällöin henkilöstö voisi itse vaikuttaa siihen, kumpi on tärkeämpää: saavutetut edut vai alan työpaikkojen turvaaminen.
Toimialamurros edellyttää monilla aloilla muutoksia työehtosopimuksiin, jotta työpaikkoja voidaan paitsi säilyttää, myös luoda uusia.
Monet työnantaja- ja työntekijäliitot eri toimialoilla ovat käyneet viime vuosina keskustelua siitä, miten oman alan työ muuttuu uuden teknologian käyttöönoton ja digitalisaation vaikutuksesta. Osa työstä katoaa, osan sisältö muuttuu.
Keskeistä on pohtia, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitkä taidot ovat keskeisessä roolissa uusissa tehtävissä. Seuraava askel on viedä opit työpaikoille käytäntöön, uusista työn tekemisen tavoista paikallisesti sopimalla.
Kirjoittaja on Paltan neuvottelujohtaja ja logistiikka-vastuualueen vetäjä.
Pasi Vuorio
Neuvottelujohtaja, Työmarkkinat
Yritys- ja asiantuntijapalvelut -vastuualueen vetäjä
pasi.vuorio@palta.fi
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
