Koulutusjärjestelmämme on suuressa murroksessa. Keskeisimpiä toimenpiteitä muutoksen keskellä ovat digitalisaation edistäminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lisääminen ja sen muotojen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla, bloggaa elinkeinopolitiikan asiantuntija Tuomas Ylitalo.

Jotta koulutus vastaisi työelämän tarpeita, tarvitaan vahvaa oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Koulutustarjonnan laatu ja osaamisen kohtaanto paranevat vain monipuolisen ja aktiivisen yhteydenpidon avulla.

Paltan, Kaupan liiton ja Finanssialan yhdessä toteuttaman palvelualojen osaajabarometrin perusteella yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on monella tavalla vielä lapsenkengissä. Toimialoilla on havaittavissa jonkin verran eroja, mutta käytännössä joko yhteistyötä ei juurikaan ole tai se on hyvin rajoittunutta.

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on monella tavalla vielä lapsenkengissä.

Kyselymme mukaan vain alle viidennes yritysvastaajista arvioi oppilaitosten olleen suuntaansa yhteistyöasioissa aktiivisia, kun taas yli puolet arvioi, ettei aktiivisuutta oppilaitosten puolelta ole ollut. Tämä on asia, johon oppilaitosten tulisi herätä. Vain noin joka kolmas vastaajayritys arvioi tekevänsä paljon yhteistyötä jonkin oppilaitosasteen kanssa.

Ottaen huomioon, että ammatillisen koulutuksen uudistus on tuore ja edelleen paljon esillä julkisuudessa, silti vain kolmannes yritysvastaajista, joille henkilöstön tärkein koulutustausta on ammattioppilaitokset, kertoi tekevänsä paljon yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa. Samansuuntaiset havainnot nousevat myös henkilöstön tärkeimmäksi koulutustaustaksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun ilmoittaneiden yritysten vastauksissa. Vain noin neljännes kertoo tekevänsä paljon yhteistyötä itselleen tärkeimpien korkeakoulujen kanssa.

Yhteistyö ja aktiivinen yhteydenpito varmistavat osaamisen kohtaannon

Keskeinen huomio yrityskyselymme vastauksissa kiinnittyy kuitenkin siihen, että oppilaitosyhteistyö rajoittuu pääosin yhteistyömuotoihin, jotka eivät vaadi itse oppilaitoksilta juurikaan aktiivista panosta. Oppilaitosyhteistyö on tällä hetkellä lähinnä harjoitteluiden ja työssäoppimisjaksojen tarjoamista (lähes 70% vastaajista) tai opinnäytetöiden teettämistä (29%). Kolmanneksi eniten tehdään oppisopimuksia (26% vastaajista).

Kaksi suosituinta yhteistyön muotoa ovat sellaisia, joissa oppilaan tai opiskelijan oma aktiivisuus korostuu, eikä niinkään välttämättä oppilaitoksen tarjoama panos sopimusosapuolena. Tämä on toki tärkeää työtä, mutta vielä monipuolisempaa panosta kaivataan.

Kun oppisopimusyhteistyötä kertoo tekevänsä vain noin neljännes yritysvastaajista, niin koulutussopimuksia käyttääkin enää vain noin joka kymmenes yritys. Nyt tuoreessa hallituksen budjettiriihessä hallituksen ilmoittamana tavoitteena on, että oppisopimuskoulutus vastaisi jatkossa paremmin nuorten, erilaisten opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin.

Lyhytkestoinen oppisopimus tarjoaa hyvän mahdollisuuden päivittää henkilöstön osaamista. Oppisopimuksen käytön lisääminen rekrytointivaiheessa edellyttää sen mahdollisuuksien tuntemista. On myös tärkeää madaltaa yritysten kynnystä tarjota oppisopimuspaikkoja nuorille.

Vain yhteistyöllä varmistamme ajantasaisen osaamisen ja tulevaisuuden osaajien työllistymisen työmarkkinoille.

Monille yrityksille oppilaitosyhteistyö merkitsee merkittävää rekrytointikanavaa ja keinoa varmistaa työvoiman saatavuus ja henkilöstön lisäkouluttaminen. Huomioitavaa on, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa oppilaitosten kanssa tekee vain noin kahdeksasosa (12%) kyselymme yritysvastaajista. Jotta työelämälähtöisyyttä saataisiin lisättyä, näissä toiminnoissa onnistumisen edellytyksiä tulee kasvattaa.

Jatkuvan oppimisen koulutustarjonta vastaa jatkossa yhä paremmin työelämän tarpeita, kunhan varmistetaan, että myös koulutusjärjestelmän rahoitusmallit kannustavat oppilaitoksia kaikilla koulutusasteilla olemaan yhteydessä entistä aktiivisemmin ja monipuolisemmin työnantajayrityksiin. Vain yhteistyöllä varmistamme ajantasaisen osaamisen ja tulevaisuuden osaajien työllistymisen työmarkkinoille.

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi

 

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija,

elinkeinopolitiikka

VTM