10.11.2021 -

Palta esittää sähköverotuksen uudistamista ja panostuksia hiilettömään liikenteeseen, myös kansainvälisiä ilmastopäätöksiä tarvitaan

, , ,

Palvelualojen työnantajat Palta vaatii satsauksia palveluiden sähköistymisen vauhdittamiseen, liikenteen vihreään siirtymään ja päästökompensaatiojärjestelmän kehittämiseen. Palta on sitoutunut uudistamaan EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Liitto myös tukee Suomen hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta 2035 ja EU:n hiilineutraaliustavoitetta 2050.

Tänään julkaistu Ilmastolinjaus toimii raamina Paltan ilmastotyön seuraaville askeleille ja niihin liittyville toimenpide-ehdotuksille. Uusien politiikkaehdotusten ja Fit for 55 -paketin myötä Palta halusi päivittää myös oman linjauksensa vastaamaan nykytilannetta.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi Palta ehdottaa muun muassa palveluyritysten sähköverotuksen yhtenäistämistä samalle tasolle teollisuuden kanssa palvelualojen sähköistymisen, digitalisaation ja päästövähennysten edistämiseksi. Tällä hetkellä palveluyritykset maksavat jopa 45 kertaa teollisuutta suurempaa sähköveroa.

– Digitalisaatiota hyödyntämällä palvelualat tarjoavat ratkaisuja, jotka pienentävät selvästi muiden toimialojen päästöjä. On tärkeää edistää myös vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä siten, että kansallinen visio hiilettömästä liikenteestä saavutetaan vuoteen 2045 mennessä, Paltan ilmastopolitiikan asiantuntija Mikko Paloneva toteaa.

Liikenne- ja logistiikka-alan viime vuonna julkaisema tiekartta vähähiiliseen liikenteeseen osoittaa, että Suomessa liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet on mahdollista saavuttaa ilman liikenteen vero- ja maksutason nostamista kuten tieliikenteen päästökauppaa.

– Suomalaisyritysten kansainvälinen kilpailukyky tulee turvata samalla, kun siirrymme kohti päästöttömyyttä. Tehokkaita päästövähennyskeinoja ovat muun muassa vähäpäästöisten autojen hankintaan nykyistä enemmän kannustava auto- ja ajoneuvoverotus sekä raideliikenteen kehittäminen ja sähköistäminen, Paloneva korostaa.

Liikenteen päästöt ovat noin viidenneksen Suomen päästöistä, ja alan päästövähennysten rooli on merkittävä. Liikenne ja logistiikka työllistää yli 130 000 ihmistä Suomessa, ja Paltan jäsenistön henkilöstöstä noin neljännes työskentelee liikenteen ja logistiikan alalla.

Glasgow’sta odotetaan pelisääntöjä päästökompensaatiomarkkinoille

Parhaillaan käynnissä olevassa Glasgow’n ilmastokokouksessa tulisi saada aikaan muun muassa pelisäännöt kansainvälisille päästökompensaatioille.

– Yritykset käyttävät yhä laajemmin vapaaehtoisia päästökompensaatioita täydentämään muuta ilmastotyötään, ja kompensaatiot mahdollistavat päästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti. Markkinat kehittyvät jo huimaa vauhtia vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta yhteiset globaalit pelisäännöt markkinamekanismeille edesauttaisivat markkinoiden kehittymisessä. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa kompensaatioiden ympäristöintegriteetti, Paloneva sanoo.

Palveluilla on kotimarkkinoiden lisäksi merkittävää potentiaalia kansainvälisesti myös päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Paltan Gaia Consultingilla tänä vuonna teettämän selvityksen mukaan digitaalisten palveluiden avulla voidaan vähentää merkittävästi muiden toimialojen päästöjä. Esimerkiksi digitaalisilla palveluilla, joilla tehostetaan tavaralogistiikan optimointia tai mahdollistetaan virtuaalikokoukset liikematkustuksen sijaan, saavutetaan vuosittain noin 42 000 tCO2:n päästösäästöt Suomessa, mikä vastaa 21 000 lentomatkaa Lontoosta New Yorkiin ja takaisin. Palveluiden hiilikädenjälki, eli potentiaali vähentää muiden toimijoiden päästöjä, on merkittävä ja jatkuvasti kasvava.

– Ilmastokestävien palveluiden kehittäminen luo niin työtä kuin uutta vientiä Suomelle. Haluamme yhdessä jäsenyritystemme kanssa olla aktiivisesti mukana luomassa tulevaisuuden ilmastoratkaisuja, Paloneva sanoo.

Yksityisten palvelujen merkitys myös koko Suomen kansantaloudelle kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2020 ne muodostivat 41 prosenttia kokonaistuotannosta. Useimmilla palveluiden päätoimialoista arvonlisä CO2-tonnia kohden on moninkertainen Suomen koko talouden keskiarvoon nähden.

Lisätiedot:
Mikko Paloneva, elinkeinopolitiikan asiantuntija, ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
+358 45 102 0160, mikko.paloneva@palta.fi
Palvelualojen työnantajat Palta

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu

mikko.paloneva@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.