Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Yksityisen palvelualan liikevaihto kasvoi heinä-syyskuussa 5,5 prosenttia vahvan kotimaisen ja kansainvälisen kysynnän vetämänä. Palveluyritysten tulevaisuuden näkymät ovat yhä korkealla tasolla, mutta myös palvelujen kovin kasvuvaihe on ohi. Tasaantuneista tulevaisuuden odotuksista huolimatta myynnin kasvu jatkuu loppuvuonna ripeänä ja henkilöstön määrä kasvaa edelleen.

Suomen talouden täyskäännös kasvuun vuonna 2017 yllätti kaikki. Nyt maailmantalouden näkymät ovat sumentuneet selvästi. Talouden ennustaminen on taloudellisista ja poliittisista riskeistä johtuen vaikeampaa kuin pitkään aikaan. Yritysten odotukset ovat korkealla tasolla, mutta talouden indikaattorit osoittavat alaspäin. Talouskasvun hidastuminen tulee yllättämään yritykset samalla tavoin, kuin viimevuotinen käänne kasvuun. Globaalin vedon hyytyessä Suomen taloudelle voi ennustaa vaikeita aikoja.

Palvelujen kasvu Suomessa jatkuu siitäkin huolimatta myös seuraavassa matalasuhdanteessa. Suomen palvelujen kansainvälistä kysyntäpotentiaalia kovempi kasvu tulee myös jatkumaan. Suomen ja Ruotsin talouksien vertailu osoittaa, että palveluista on Suomen uudeksi kivijalaksi. Kasvu ja vienti syntyy Suomessakin vuosi vuodelta enemmän palveluista.

Suomi ja Ruotsi kasvoivat ennen finanssikriisiä rinta rinnan. Talouskasvua kertyi molemmille maille kriisiä edeltävänä vuosikymmenenä yli 40 prosenttia. Finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen 2007–2017 on ollut vaikea sekä Ruotsille että Suomelle. Ruotsin talous kasvoi 16 prosenttia, mutta Suomen talous vain 0,08 prosenttia.

– Ruotsin talouskasvu ei ole perustunut vanhoihin lääkkeisiin, vaan palvelujen kasvuun ja palveluviennin kansainvälisen vetoon, toteaa Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

– Suomen palveluvientimarkkina on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 40 prosenttia, mutta Suomen palveluvienti peräti 50 prosenttia. Palveluviennissä Suomi on siis suorittanut potentiaaliaan paremmin. Palvelujen globaalin kasvunäkymän perusteella kasvu jatkuu myös seuraavassa suhdanteessa, jatkaa Paavonen.

Palvelulupauksemme: työllistäminen ja kasvu jatkuu vaikeassakin taloustilanteessa

Palvelut kannattelivat Suomea vuonna 2008 alkaneen pitkittyneen taantuman läpi. Työpaikkoja palvelualalle on syntynyt finanssikriisin jälkeen 100 000. Vuosina 2007–2017 palvelualan bkt kasvoi 10 prosenttia. Ruotsissa palveluala kasvoi 38 prosenttia. Palveluista on Suomenkin talouden uudeksi kivijalaksi. Kasvu syntyy vuosi vuodelta enemmän palveluista.

– Toivomme seuraavalta hallitukselta toimialaneutraalia politiikkaa, panostuksia osaamiseen ja infraan. Hallitusohjelmatavoitteemme eivät ole törmäyskurssilla yhdenkään muun toimialan kanssa. Niistä hyötyy koko Suomi. Verkottuneessa taloudessa palvelualojen turhien kasvun esteiden purkaminen sataa kaikkien toimialojen laariin, toteaa Paltan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Tatu Rauhamäki.

– Suomen työllisistä 85 prosenttia työskentelee palvelutehtävissä. Seuraavan hallituksen tavoittelemaa Pohjoismaista työllisyystasoa ei saavuteta ilman elinvoimaisia palveluja, jatkaa Rauhamäki.

Lue Paltan hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan täältä.

Paltan suhdannekatsauksen materiaalit ladattavissa täältä.

Paltan ekonomisti Jouni Vihmo

 

 

 

 

 

 

 

Linkki videoon tässä.

 

Lisätietoja:

Johtaja Tatu Rauhamäki, Palta, p. 040 595 5060
Pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.

Lisää aiheesta

Tuleva hallituskausi ja palvelutalous puhuttivat Paltan syysseminaarissa 15.1...

Paltan syyskokousseminaaria vietettiin ravintola Palacessa 15. marraskuuta. Seminaarin teemana oli tänä vuonna palvelutalouden edistäminen muuttuvassa poliittisessa maisemassa. Seminaarissa julkistettiin myös Paltan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle keväälle ja niiden ympärillä käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu. Paneeliin osallistuivat kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.), Antti Kurvinen (kesk.) ja Ville Skinnari (sd.). Moderaattoreina toimivat Paltan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Tatu Rauhamäki ja viestintäjohtaja Ulla Rask. Seminaarissa esiteltiin myös Paltan brändiuudistuksen myötä syntynyt uusi ilme. Uusi ilme jalkautetaan Paltan nettisivuille ja materiaaleihin kevään 2019 aikana.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.