Koronakriisin vaikutukset näkyvät alkuvuoden työllisyysluvuissa palvelualoilla.
Tänään julkaistujen Tilastokeskuksen tietojen mukaan työllisyys Paltan edustamissa yksityisissä palveluissa laski 18 000:lla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Työllisten määrä väheni eniten liikenteessä ja logistiikassa, jossa työllisten määrä laski peräti 14 000:lla pääasiassa henkilöliikenteen vähennyksistä johtuen. Myös viihteessä ja virkistyksessä lasku on suurta, ja työllisten määrä on vähentynyt alkuvuoden aikana 10 000:lla. Informaatiossa ja viestinnässä määrä kasvoi sen sijaan 4 000 työllisellä.
– Koronan aiheuttamat vaikeudet näkyvät yhä monien palvelualojen työllisyysluvuissa. Niillä aloilla, joilla rajoitukset ja kysynnän väheneminen ovat vaikuttaneet eniten liiketoiminnan tasoon, myös työllisyys on kehittynyt heikoimmin, Paltan ekonomisti Lauri Vuori sanoo.
”Koronan aiheuttamat vaikeudet näkyvät yhä monien palvelualojen työllisyysluvuissa.”
Loppuvuodeksi työllisyydessä on Paltan ennusteen mukaan odotettavissa maltillista kasvua Paltan edustamilla palvelutoimialoilla. Yhteensä työllisten määrän odotetaan kasvavan 5 000:lla tänä vuonna ja kasvun jatkuvan 10 000:lla ensi vuonna. Kaikki palvelutoimialat eivät kuitenkaan pääse vielä ensi vuonna koronakriisiä edeltäneelle työllisyyden tasolle. Esimerkiksi liikenteessä ja logistiikassa työllisyyden laskun ennustetaan jäävän koko tämän vuoden osalta 9 000 työlliseen, ja ensi vuodelle laskua ennustetaan 5 000 työllisen verran.
Sen sijaan yhä useammalla asiantuntijapalvelualalla on jo pulaa työvoimasta. Yritys- ja asiantuntijapalveluissa työllisyyden kasvu oli alkuvuodesta odotettua heikompaa 1 000 työllisellä. Paltan suhdannekatsauksessa alan työllisten määrän odotetaan kuitenkin kasvavan tänä vuonna yhteensä jopa 10 000 työllisellä. EK:n tuoreen suhdannebarometrin mukaan työvoiman saatavuus onkin yhä suurempi kasvun este monilla palvelualoilla.
– Osaavan työvoiman saatavuus on kasvun este 22 prosentissa palveluyrityksistä. Erityisen heikko tilanne on tieto- ja viestintäpalveluiden sekä yritys- ja asiantuntijapalveluiden yrityksissä, joissa useammassa kuin joka neljännessä työvoiman saatavuus haittaa kasvua, Vuori kommentoi.
Paltan työllisyysennusteiden taustalla on oletus palvelukysynnän elpymisestä kesän aikana kriisiä edeltäneelle tasolle. Tämä edellyttäisi talouden mahdollisimman nopeaa turvallista avaamista ja rajoitteiden poistoa heti, kun se on tartuntatilanteen osalta mahdollista. Lisäksi työvoiman tarjonnan odotetaan kasvavan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
– Työllisyyden kasvu jää ennustetusta, jos vaikuttavien työllisyystoimien lykkääminen jatkuu pidemmälle kohti vuosikymmenen loppua. Onkin todella valitettavaa, että työvoiman tarjontaa lisäävät päätökset jäivät käytännössä kokonaan puuttumaan kehysriihen viimeviikkoisista tuloksista, Vuori toteaa.
Kesäsesongin menetys uhkaa nuorten kesätöitä
Koronakriisi vaikuttaa myös nuorten kesätyömahdollisuuksiin. Kesätyöpaikoista kolmasosa on yksityisillä palvelualoilla ilman kauppaa.
– Koronakriisin vaikutukset ovat osuneet syvimmin palvelualoihin ja sitä kautta palvelualojen mahdollisuuteen tarjota nuorille ensikosketus työelämään. Tilanne on huolestuttava etenkin matkailussa ja tapahtumissa, joilla uhataan menettää tärkeä kesäsesonki. Aloilta on perinteisesti löytynyt kausitöitä suurelle joukolle nuoria, ja kesäsesongin menetys vaikuttaa merkittävästi myös kesätyömahdollisuuksiin aloilla, Vuori kommentoi.
Palta onkin on vedonnut, että Suomi ottaisi koronapassin käyttöön pikaisesti sekä matkailussa että yleisötapahtumissa, jotta viimeistään kesän alussa Suomessa päästäisiin palaamaan turvallisesti kohti arkea ja yhteiskunnan avaamista.
”Tilanne on huolestuttava etenkin matkailussa ja tapahtumissa, joilla uhataan menettää tärkeä kesäsesonki.”
Esimerkiksi meri- ja ilmaliikenteen matkustajamääristä yli 40 prosenttia kertyy toukokuusta alkavalla kesäsesongilla. Viihde- ja virkistysalalla kesäsesonki tuo monelle yritykselle käytännössä lähes koko vuoden tulot. Matkailuala kattaa 2,7 prosenttia Suomen BKT:stä ja alan liikevaihto on vuodessa yli 20 miljardia euroa. Matkailupalvelut työllistävät yhteensä noin 140 000 ihmistä ja taiteet, viihde sekä virkistys 52 000 ihmistä. Kesäkuukausien liikevaihdon menetys lasketaan miljardeissa, etenkin jos kotimaanmatkailun tuoma piristys jää edellisvuotta vaisummaksi.
Koronakriisin aikana työllisten määrä on vähentynyt eniten 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, ja vastavalmistuneille avoimia työpaikkoja sekä kesätöitä on ollut merkittävästi vähemmän tarjolla.
– Yritykset ehtivät yhä työllistää tänä kesänä nuoria esimerkiksi etäkesätöihin, jos kesätöitä ei ole perinteiseen tapaan mahdollista järjestää. Nuorten digivalmiudet perehtyä uuteen ovat muun muassa etäkoulun myötä hyvät, Vuori toteaa.
Tiedotteessa tarkastellut palvelualat sisältävät Paltan edustamat yksityiset palvelutoimialat, joita myös Paltan suhdannekatsauksen työllisyysennusteet koskevat: Liikenne ja logistiikka, informaatio ja viestintä, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, viihde ja virkistys sekä muut palvelut.
Lisätiedot:
Ekonomisti Lauri Vuori, puh. +358 50 471 1198, lauri.vuori@palta.fi
Palvelualojen työnantajat Palta
