Palveluiden kotimarkkinoiden lisäksi kriisissä on myös palveluvienti. Ilman palveluiden vientiä Suomen talouskasvu olisi jo viime vuonna jäänyt lähes nollaan. Matkailu- ja kuljetuspalvelut kattavat Suomen palveluviennistä noin neljänneksen, ja nämä tulot uhkaavat koronakriisin takia romahtaa täysin usean kuukauden ajalta.

Viime vuosi oli Suomen palveluviennille ennätysvuosi. Viennin arvo oli yhteensä 31 miljardia euroa ja kasvoi peräti 14 prosenttia edellisvuodesta. 2000-luvulla Suomen viennin kasvusta lähes kaksi kolmasosaa on tullut palveluiden viennistä. Palveluiden vienti kattaa nykyään kolmanneksen koko viennin arvosta.

Ilman palveluiden ulkomaankauppaa Suomen talouskasvu olisi jo viime vuonna jäänyt lähelle nollaa. Tänä vuonna valtiovarainministeriö ennustaa talouden supistuvan reilut viisi prosenttia, ja heikoimman skenaarion mukaan jopa 12 prosenttia.

– Palvelualoihin erityisen kovaa iskenyt koronakriisi vaikuttaa kotimarkkinoiden lisäksi voimakkaasti palveluiden vientiin. Synkimmät julkistukset viennin laskusta ovat vasta edessä, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri varoittaa.

“Palvelualoihin erityisen kovaa iskenyt koronakriisi vaikuttaa kotimarkkinoiden lisäksi voimakkaasti palveluiden vientiin. Synkimmät julkistukset viennin laskusta ovat vasta edessä.”

–  Kriisi tulee vaikuttamaan negatiivisimmin vientiin matkailu- ja kuljetuspalveluissa, joissa toiminta on epidemian ja viranomaisrajoitusten johdosta käytännössä pysähtynyt. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät jo maaliskuussa yli 50 prosenttia, ja myös tärkeä kesäsesonki kaikella todennäköisyydellä menetetään. Jos kriisi pitkittyy, pelkästään näiden toimialojen vaikeuksien vuoksi jopa neljännes Suomen palveluviennin arvosta on vaarassa, Pykäri sanoo.

Viime vuosina palveluvienti kasvanut etenkin Kiinaan ja muualle Aasiaan

Jo alkuvuoden osalta vientiluvuissa näkyy notkahdus. Palveluviennin arvo on laskenut tammi-helmikuussa reilun prosentin vuodentakaisesta, vaikka koronaepidemia iski Suomeen kunnolla vasta maaliskuussa. Vielä helmikuun lopussa Paltan suhdannekatsaus ennusti tälle vuodelle reipasta palveluiden vientikysynnän kasvua.

Alueellisesti tarkasteltuna Suomen palveluvienti on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut erityisesti Kiinaan ja muualle Aasiaan sekä Yhdysvaltoihin. Aasian markkinoiden osuus palveluiden viennistä on jo yli 20 prosenttia, ja tästä osuudesta Kiina kattaa kolmanneksen.

Palveluiden ulkomaankaupan tärkein markkina Suomelle on EU, joka kattaa yli puolet kokonaisviennistä.

– Koronaepidemian vaikutuksista palveluvientiin ei ole vielä julkaistu tietoa, ja jo nyt palveluiden ulkomaankaupassa näkyy notkahdus. Tilanne näyttää huolestuttavalta. Odotettavissa on reipas palveluviennin lasku, Pykäri toteaa.

Palveluvientiä syntyy, kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Matkailupalveluihin sisältyy ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä raha. Kuljetuspalveluiden viennistä suurin osa on ulkomaalaisten matkustajien meri- ja lentokuljetuksista saatuja maksuja sekä ulkomaisten tavaroiden kuljetuksista saatuja rahtimaksuja. Matkailupalvelut muodostavat palveluviennistä 10 prosenttia ja kuljetuspalvelut 14 prosenttia. Eniten Suomesta viedään ICT-palveluja (37 %) sekä liike-elämän palveluita kuten suunnittelua ja konsultointia (18 %).

Paltan tuoreesta koronakyselystä selviää, että palvelualojen yritysten näkymät ovat kokonaisuutena synkentyneet edelleen huhtikuussa. 78 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon laskevan huhti-toukokuussa. Keskimäärin liikevaihto laskee hieman yli 30 prosenttia.  Maaliskuussa liikevaihto laski kyselyn mukaan 55 prosentilla yrityksistä. Paltan mukaan lisää valtion tukitoimia tarvitaan sekä nyt akuutissa vaiheessa että myöhemmin kriisistä toipumiseksi, ja Palta onkin ehdottanut yhdessä Kaupan liiton kanssa muun muassa restart-palkkatukea lomautusaikojen lyhentämiseksi ja toiminnan uudelleenkäynnistämisen helpottamiseksi. Etenkin sesonkiluontoisissa matkailupalveluissa maksujen siirto tai laina ei auta, koska seuraava vastaava sesonki on vasta vuoden päästä.

Lisätiedot: 

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM