Palta kummeksuu verottajan ohjeistusta, jonka mukaan erilaisten vapaa-ajan liikuntapalveluiden arvonlisävero vaihtelee sen mukaan, tarjotaanko palvelua paikan päällä vai esimerkiksi kuukausimaksullisena digipalveluna. Paltan mukaan palveluiden arvonlisäverokannat tulee yhtenäistää pikaisesti digitalisaation vauhdittamiseksi.

Koronavuosi on siirtänyt vauhdilla palveluita verkkoon. Verotus ei kuitenkaan kohtele tasapuolisesti kaikkia palveluita, kun verrataan paikan päällä järjestettäviä ja digitaalisia toteutuksia. Selvimmin tämä näkyy liikuntapalveluissa, joissa paikan päällä tai livenä striimin kautta järjestettävissä palveluissa yritykset saavat hyödyntää alennettua kymmenen prosentin alv-kantaa. Arvonlisävero kuitenkin nousee Verohallinnon ohjeen mukaan 24 prosenttiin, jos palvelun haluaa tarjota aikaan sitomattomana digipalveluna.

– Jos yritys järjestää esimerkiksi joogatunnin studiolla tai suorana lähetyksenä, arvonlisävero on kymmenen prosenttia, mutta tallenteena vaikkapa kuukausimaksullisessa tuntikirjastossa veron osuus on 24 prosenttia. Korkeampi vero näkyy usein suoraan kuluttajan maksamassa hinnassa, ja nykyinen ohjeistus kohteleekin epäreilusti niin yrityksiä kuin kuluttajia. Käytäntö on aivan älytön. Alennettua verokantaa voitaisiin käyttää nykylakien puitteissa kaikissa liikuntapalveluissa Verohallinnon ohjetta päivittämällä, toteaa digitalisaatiosta ja innovaatioista vastaava asiantuntija Jari Konttinen Paltasta.

Samaa alennettua 10 prosentin alv-kantaa sovelletaan liikuntapalveluiden lisäksi myös muun muassa kulttuuri-, urheilu- ja viihdetapahtumien sisäänpääsymaksuihin.

– Verotus ei ole kaikilta osin pysynyt digitalisaation perässä, mikä aiheuttaa erityisen paljon hallaa yrityksille näin korona-aikana, kun useita palveluita voi järjestää ainoastaan verkossa. Monelle yritykselle on voinut olla myös epäselvää, miten digitaaliseksi vietyä palvelua verotetaan. Arvonlisäverokantoja ja niihin liittyvää tulkintaa ja ohjeistusta on yhtenäistettävä pikaisesti, Konttinen sanoo.

Myös liikenne- ja viestintäministeriö on nostanut tänä vuonna julkaisemassaan raportissa palveluiden arvonlisäverotuksen yhtenäistämisen yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi, jolla koronan mukanaan tuomaa digiloikkaa voidaan vakiinnuttaa ja digitalisaatiokehitystä edelleen vauhdittaa.

Paltan aiemmin tänä vuonna Tietoykkösellä teettämän kyselyn mukaan lähes kuudennes (15 %) suomalaisista käytti kevään koronarajoitusten voimassaolon aikana virtuaalisia liikunta- ja hyvinvointipalveluita ja miltei viidennes (18 %) virtuaalisia kulttuuripalveluita. Kevään aikana ensimmäistä kertaa kyseisiä palveluita oli kokeillut noin kymmenesosa vastaajista.

– Digitaalisilta palvelumarkkinoilta löytyy vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Verotuksen ja sääntelyn tulee kannustaa uusien digiratkaisujen innovointiin, ei hidastaa sitä. Kansallisen sääntelyn ohella pitää voida vaikuttaa myös EU:n arvonlisäverodirektiiviin uudistamiseen, Konttinen summaa.

Lisätiedot: 

 

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM