Miten koronakriisin ensimmäinen puolivuotinen vaikutti suomalaisyritysten toimintaan, ja millaisia toimenpiteitä ne suunnittelevat seuraavan puolen vuoden aikana? Tätä selvitti Aalto-yliopiston tuore päättäjätutkimus, johon vastasi yli 300 yritysjohtajaa. Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Palvelualojen työnantajat Palta, Teknologiateollisuus ry sekä Kaupan liitto.

Tutkimukseen vastasi yritysjohtajia niin palvelualoilta kuin muilta toimialoilta. Koronavirus vaikutti kielteisimmin uusille markkinoille laajentumiseen, tuotantokapasiteetin lisäyksiin sekä yritysostoihin, joissa kaikissa tutkimukseen osallistuneiden yritysten aktiivisuus on keskimäärin laskenut edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Strategisen johtamisen apulaisprofessori Jukka Luoma Aalto-yliopistosta korostaa, että lyhyen aikavälin vaikutukset voivat näkyä kielteisenä kehityksenä pitkällä aikavälillä.

– Koronakriisin aiheuttamat operatiiviset häiriöt ja taloudelliset ongelmat näkyvät kilpailuaktiivisuuden vähenemisenä. Huolestuttavaa on se, että nämä vaikutukset näyttäytyvät kunnolla vasta parin vuoden kuluessa. Yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti operatiivisessa kriisinhoidossa, mutta kriisin jatkuessa niiden on aktivoiduttava uudelleen etsimään kasvun lähteitä, hän sanoo tiedotteessa.

Osa yrityksistä kiihdyttänyt innovaatiotoimintaa, kilpailu osaajista kiihtyy

Kriisin aikana osa yrityksistä on kuitenkin jopa kiihdyttänyt innovaatiotoimintaansa. Yli 30 prosenttia yrityksistä on tuonut markkinoille aiempaa enemmän uusia tuotteita ja palveluita. Vastaajat kertoivat etsineensä aktiivisesti uusia prosesseja ja palveluja ja uskovat, että ne ovat käytössä myös jatkossa.

40 prosenttia yrityksistä koki, että asiakastarpeet ovat muuttuneet kriisin myötä vähintään jossain määrin. Yli puolet vastaajista kertoi, että keskeiset resurssit ja kyvykkyydet, joilla luodaan arvoa asiakkaille, ovat muuttuneet.

Organisaatioiden digitaalista transformaatiota tutkiva tohtorikoulutettava Susanna Takkunen kertoo, että yritysten strategisissa tavoitteissa korostuivat asiakassuhteiden kehittäminen, uusien teknologioiden omaksuminen ja osaamisen kehittäminen.

Takkusen mukaan tämä ennakoi lisääntyvää kilpailua osaamisesta, erityisesti uusiin teknologioihin liittyen, mikä vaikuttaa varmasti koulutustarpeisiin ja työllistymiseen.

Tutkijoiden mukaan koronakriisi on selkeästi toiminut lähtölaukauksena teknologiselle ja toimialojen muutokselle, joka ei pysähdy, vaikka epidemian osalta tilanne ennen pitkää helpottaakin.

Paltan pääekonomisti Martti Pykäri kertoo, että myös Paltan kesäkuussa teettämän jäsenkyselyn mukaan yli puolet vastaajayrityksistä on koronan myötä muuttanut liiketoimintastrategiaansa, kuten hankkinut uutta osaamista tai kehittänyt uusia palveluita.

– Yli neljännes kertoi hankkineensa uutta osaamista kriisin myötä ja viidennes uusia liiketoimintakumppaneita. Uusia tuotteita ja palveluita on kehittänyt neljäsosa vastaajista, Pykäri sanoo.

Erityisesti pk-yritykset kertoivat jäsenkyselyssä hankkineensa yritykseen koronakriisissä uutta osaamista. Digitaalisia kanavia on luonut tai uudistanut 18 prosenttia vastaajayrityksistä. Uusien digitaalisten kanavien hyödyntäminen korostui erityisesti logistiikassa sekä viihde- ja virkistysaloilla.

Aalto-yliopiston hanke tähtää tutkimustiedon lisäksi yritysten välisen tiedon vaihdon lisäämiseen. Yrityksille järjestetään aiheesta virtuaalityöpaja tiistaina 15. joulukuuta klo 15–16. Ilmoittautumiset työpajaan.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM