Lomalla on ollut aikaa katsoa taaksepäin ja palata viime kevään tunnelmiin. Koronakriisi testasi yritysten, niiden työntekijöiden ja asiakkaiden kykyä sopeutua uudenlaiseen ja yllättävään tilanteeseen. Kriisin keskellä syntyi monia uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Epävarmassa tulevaisuudessa on tärkeää, että emme palaa syksyn tullen vanhaan arkeen ja entisiin käytäntöihin vaan jatkamme ja kehitämme edelleen uusia, hyväksi havaittuja käytäntöjä.

Koronakriisi pakotti monet yritykset uudistamaan vakiintuneita liiketoimintamallejaan tavoittaakseen kotiin linnoittautuneet asiakkaat. Kivijalkakaupat menettivät asiakkaansa, ravintoloiden ovet menivät kiinni, lentokentät ja hotellit tyhjenivät.

Ne, jotka kykenivät, hyödynsivät digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Viihde- ja virkistyspalvelut siirsivät osan toiminnoistaan verkkoon. Esimerkiksi pilatesta, musiikkia ja teatteria löytyikin nyt Youtubesta, Facebookista ja Instagramista. Opetus siirtyi lähiopetuksesta yllättävän nopeasti ja ammattimaisesti nettiopetukseen. Ravintoloiden nettisivut heräsivät eloon ja päivän take away -lounaat löytyivätkin pitkään uinuneelta Facebook-sivustolta. Osa ravintoloista pystyi pyörittämään toimintaansa myymällä ruokaa ulos tai kaupoille ulosmyytäväksi. Syntyi uudenlaisia ja yllättäviä kumppanuuksia.

Poikkeukselliset olot synnyttivät uutta liiketoimintaa ja uusia digitaalisia palveluita ja työtehtäviä.

Myös sosiaaliseen mediaan ilmestyi uusia toimijoita. Kriisi koetteli erityisen kovaa luovaa alaa, mutta luovan alan tekijätkin pystyivät jakamaan netissä pienimuotoisia taide-elämyksiä kulttuurinnälkäiselle yleisölle. Huonoimmassa asemassa olivat ne yritykset, jotka eivät kyenneet hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia joko siksi, ettei niillä ollut osaamista tai siksi, etteivät ne ole toistaiseksi nähneet tarpeelliseksi digitaalisten palvelujen kehittämistä. Palvelualoilla oli ennen koronakriisiä vielä paljon diginukkujia. Kriisi pakotti monet ottamaan jättimäisen digiloikan.

Poikkeukselliset olot synnyttivät uutta liiketoimintaa ja uusia digitaalisia palveluita ja työtehtäviä. Kriisi ruuhkautti tiettyjä palveluja ja toimintoja. Esimerkiksi nettikaupan toimintaa hidasti alussa se, ettei kauppoihin saatu aluksi riittävästi työvoimaa keräämään tuotteita. Kotiinkuljetuksia vaikeutti auto- ja työvoimapula. Tietyt toiminnot ruuhkautuivat yrityksissä, kun taas toiset toiminnot pysähtyivät kuin seinään. Monissa yrityksissä ja työntekijöitä siirrettiin joustavasti uusiin tehtäviin nopealla perehdytyksellä.

Osaamisen kehittäminen on noussut avainasemaan

Kriisitilanne osoitti myös monen organisaation haavoittuvuuden ja nosti esiin osaamiskapeikkoja. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkitys onkin noussut entistä tärkeämpään asemaan. Kyvystä oppia uutta ja päivittää omaa osaamistaan on tullut tulevaisuuden työelämän keskeisin taito.

Monessa yrityksessä pohditaan nyt myös sitä, mistä tekijöistä syntyy yrityksen resilienssi eli kyky sopeutua ja uudistua uudessa ja yllättävässä tilanteessa. Resilienssiä tarvitaan, koska epävarmuus on tullut jäädäkseen eikä koronakriisikään ole vielä ohi. Kannattaa myös varautua uusiin koko yhteiskuntaa ja yrityksiä ravisteleviin kriisitilanteisiin.

Monessa yrityksessä pohditaan nyt sitä, mistä tekijöistä syntyy yrityksen resilienssi eli kyky sopeutua ja uudistua uudessa ja yllättävässä tilanteessa.

Koronakeväänä asiantuntijatyössä etätyön esteet poistuivat ryminällä. Monia sellaisia tehtäviä, joiden ajateltiin vaativan fyysistä läsnäoloa, pystyttiinkin hoitamaan etäyhteyksin. Puhelin- ja nettipalveluita kehitettiin isoin harppauksin. Sujuvin siirtymä etätyöhön oli yrityksissä, joissa tekniset työkalut olivat jo käytössä ennen kriisin alkamista.

Alkukankeuden jälkeen kokoukset, neuvottelut, sisäiset palaverit ja asiakaskohtaamiset onnistuttiin järjestämään tehokkaasti – jopa tehokkaammin kuin aikaisemmin. Vaikka moni kaipasikin työpaikan sosiaalisia suhteita, yllättävän moni myös totesi, että sujuuhan se työ näinkin.

Kesälomien jälkeen useilla työpaikoilla palataan työpaikoille asteittain tai osittain. Monet yritykset ovat ohjeistaneet, että fyysisen etäisyyden varmistamiseksi työpaikalle tulee pienempi joukko kuin tavallisesti ja siellä työskennellään ryhmissä eri aikaan noudattaen tiukasti turvallisuusohjeita. Osa viime kevään etätyö- ja kokouskäytännöistä jää pysyviksi.

Eri työskentelytavat täydentävät toisiaan

Kevään aikana testattiin myös monia erilaisia työskentelymuotoja. Digitaaliset työkalut ovat kehittyneet ja mahdollistavat nykyisin esimerkiksi työpaja- ja pienryhmätyöskentelyn.

Yrityksissä havaittiin, että etätyö sopii monenlaisiin työtehtäviin ja jopa tehostaa työntekoa ja parantaa tuottavuutta. Toisaalta taas näkyväksi tuli myös se, että tietynlainen työskentely, kuten esimerkiksi yhdessä ideointi, uusien innovaatioiden synnyttäminen ja kaikkien työntekijöiden osallistaminen onnistuu parhaiten kasvokkain tapahtuvissa kohtaamisissa. Erilaiset työskentelytavat täydentävätkin jatkossa toisiaan ja niitä kannattaa käyttää rinnakkain niissä työtehtävissä, joissa se on mahdollista.

Kriiseistä syntyy usein uutta ajattelua. Kuluttajat ovat löytäneet uusia palveluja ja osaavat myös vaatia niitä jatkossakin. Yritykset ovat löytäneet uusia tapoja kohdata ja palvella erilaisia asiakassegmenttejä. Tekniset apuvälineet ovat tuoneet yhteen erilaisia toimijoita ja synnyttäneet uudenlaista synergiaa.

Työ on monimuotoistunut ja ajasta ja paikasta riippumattomuus on lisääntynyt entisestään.

Työ on monimuotoistunut ja ajasta ja paikasta riippumattomuus on lisääntynyt entisestään. Monia uusia ja tervetulleita tapoja kohdata työn ja vapaa-ajan arjessa on syntynyt. Näitä uusia käytäntöjä on syytä kerätä ja jakaa osaamista ja ideoita eteenpäin. Kaikki työpaikat on syytä osallistaa Suomi uuteen nousuun -ideatalkoisiin. Tukea työpaikkatason kehittämistyöhön löytyy muun muassa TYÖ2030-ohjelmaan kuuluvasta hankerahoituksesta.

Lue myös:

Kirjoittaja on Paltan toimialapäällikkö.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity noin kerran kuussa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Anu Sajavaara

Toimialapäällikkö

OTK