Palvelualan yritykset vähentävät muiden toimialojen kasvihuonekaasupäästöjä usein eri tavoin. Esimerkiksi Telia optimoi kuljetus- ja logistiikka-asiakkaidensa ajoneuvojen reittejä, mikä pienentää asiakkaiden polttoaineen kulutusta. Tämä ns. hiilikädenjälki – palvelujen myönteinen ilmastovaikutus – on huomattava, ja kasvupotentiaali on suuri.
Terminä hiilikädenjälki on varsin tuore, joskin nopeasti yleistyvä. Konsepti auttaa yrityksiä konretisoimaan positiivisia ilmastovaikutuksiaan, ja maan johtavat poliitikot puhuvat Suomen hiilikädenjäljen kasvattamisesta. Hiilikädenjäljen määrittäminen on monille kuitenkin vielä vierasta, ja siksi Palta järjesti aiheesta jäsenkoulutuksen yhdessä konsulttiyhtiö AFRYn kanssa.
Hiilikädenjälkeä syntyy monin tavoin
Hiilikädenjäljen laskennalle ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä standardia, mutta VTT ja LUT-yliopisto ovat kehittäneet hyödyllisen Carbon handprint guide -oppaan. Sen taustalla on ISO-standardeja, ja oppaaseen perustui myös Paltan ja AFRYn koulutus. Koulutuksessa luotiin katsaus niihin eri vaiheisiin, joita hiilikädenjäljen laskenta edellyttää.
Hiilikädenjälkeä syntyy monin eri tavoin, esimerkiksi pienemmästä energiankulutuksesta tai tuotteen pidentyvästä elinkaaresta. Myönteisiä ilmastovaikutuksia synnyttävien palvelujen tunnistaminen ei aina ole helppoa ja vaatii usein systemaattista kartoitustyötä. Hiilikädenjälkeä tuottavat palvelut ja vaikutuksen suuruus vaihtelevat paljon liiketoiminnan luonteesta johtuen, ja siksi hiilikädenjälki ei suinkaan ole ainoa ilmastoystävällisen yrityksen mitta.
Hiilikädenjälkeä syntyy monin eri tavoin, esimerkiksi pienemmästä energiankulutuksesta tai tuotteen pidentyvästä elinkaaresta.
Koulutuksessa keskusteltiin paljon siitä, mikä voidaan laskea hiilikädenjäljeksi, mikä puolestaan oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Esimerkiksi virtuaaliset liikunta- ja kulttuuripalvelut vähentävät autoilua ja tuottavat siten hiilikädenjälkeä. Tosin osa näiden palvelujen käyttäjistä ei välttämättä osallistuisi vastaaviin läsnäpalveluihin lainkaan, mikä tulee huomioida kädenjäljen suuruudessa.
Harmaita hiuksia voi aiheutua vaihtoehtoisen ”perusratkaisun” määrittämisestä. Mitä siis tapahtuisi, jos hiilikädenjälkeä tuottavaa palvelua ei käytettäisi? Yhtä ilmeisen oikeaa ratkaisua ei aina ole olemassa, mutta valinnalla tulee olla hyvät, kriittistä tarkastelua kestävät perusteet. AFRY korosti koulutuksessa myös laskelmien tarkistuttamista.
Viestinnässä on tärkeä muistaa, että hiilikädenjälki ja yrityksen hiilijalanjäki ovat kaksi erillistä suuretta. Niitä ei voi laskea yhteen, eli suurikaan hiilikädenjälki ei tee yrityksestä hiilineutraalia.
Kuinka hiilikädenjälkeä voidaan kasvattaa?
Hiilikädenjälki on parhaimmillaan erinomainen työkalu yrityksen myönteisten ilmastovaikutusten konkretisoimiseen. Lisäksi se voi sopia joillekin yrityksille työkaluksi suunnata ja seurata ilmastoystävällisen liiketoiminnan kehitystä. Esimerkiksi kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluita tarjoava Caverion tavoittelee oman toiminan päästöihin verrattuna viisinkertaista hiilikädenjälkeä 2025 mennessä.
Jotta hiilikädenjäljestä saa kaiken irti, on ensimmäinen askel kartoittaa oman yrityksen tarjonnasta kädenjälkeä synnyttävät palvelut. Markkinat ilmastoystävällisille palveluille kasvavat, ja oikea hetki ryhtyä toimeen on nyt!
Ilmastoystävälliset palvelut voivat olla Suomen seuraava suuri menestystarina.
Ilmastoystävälliset palvelut voivat olla Suomen seuraava suuri menestystarina. Valtion tulee nostaa hiilikädenjäljen kasvattaminen korkean tason prioriteetiksi ja määritellä sille konkreettinen toimenpideohjelma. Ensiaskeleena on TKI-toiminnan yhä vahvempi tukeminen. Näin luodaan eväät kestävälle ja palveluvaltaistuvalle talouskasvulle.
Paltan koulutukset ja tapahtumat
Paltan hiilikädenjälkikoulutus oli kolmiosaisen koulutussarjan viimeinen osa. Aiemmissa koulutuksissa käsiteltiin hiilijalanjäljen laskentaa sekä omien päästöjen pienentämistä.
Tutustu muihin Paltan tapahtumiin ja koulutuksiin
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
mikko.paloneva@palta.fi
