13.07.2021 -

Miksi EU:lla ei ole omia teknologiajättejä?

Julius Zachariassen

Harjoittelija

,

Globalisaatio ottaa yhä enemmän aineettoman muodon, kun palvelut kasvattavat osuuttaan maailmankaupasta. Maailman kauppajärjestö WTO arvioi palveluiden osuuden maailmankaupasta kasvavan 50 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Kasvun eturintamassa ovat erityisesti digitaaliset palvelut ja muut aineettomat hyödykkeet. Uudessa digitaloudessa datan, erityisesti henkilötietojen, hyödyntäminen kasvaa jatkuvasti. 

Kasvavista digipanostuksista huolimatta EU ei kykene tuottamaan vastaavanlaisia innovaatioita kuin Yhdysvallat ja Kiina. Mistä johtuu, että lähes kaikki digitaaliset jättiyritykset tulevat Yhdysvalloista tai Kiinasta? Syy voi piillä siinä, miten nämä talousalueet sääntelevät henkilötietojen käyttöä, sanoo ECIPEn (European Centre for International Political Economy) ekonomisti Erik van der Marel artikkelissaan

Kolme mallia datan käytön sääntelyyn 

Van der Marelin mukaan eri lähestymistavat datan käytön sääntelyyn heijastelevat pitkälti valtioiden taloudellisia instituutioita. Onkin siis luonnollista, että yhdysvaltalainen malli nojaa pitkälti vähäiseen sääntelyyn, jonka tarkoituksena on antaa yrityksille tilaa kokeilla uusia asioita. Tämän on katsottu luovan enemmän innovaatioita ja lisäävän tuottavuutta. 

Toinen tapa on EU:n malli, joka asettaa suuren painoarvon kaupankäynnille ja yhteisille tietosuojastandardeille. Yhteisten pelisääntöjen tarkoituksena on ollut vähentää kaupankäynnin esteitä kumppaneiden kesken sekä helpottaa uusien innovaatioiden nopeaa leviämistä ja skaalautumista. EU:n malli on ollut erittäin tehokas lisäämään digitaalisten palveluiden kauppaa, mutta tiukan sääntelyn on katsottu vaikeuttavan innovaatioiden luomista. 

Viimeinen lähestymistapa on Kiinan malli, joka nojaa vahvaan valtiojohtoiseen kontrolliin ja asettaa tiukkoja rajoituksia rajat ylittäville tietovirtojen hallinnalle. Johtuen Kiinan valtavista sisämarkkinoista malli on onnistunut luomaan hyvin pitkälle kehittyneitä ja käyttäjäystävällisiä palveluita superalustoille. Kuitenkin tiukat tietoliikennerajoitukset ovat estäneet näiden alustojen maailmanvalloituksen.  

EU:n malli on van der Marelin mukaan tähän asti ollut suosituin ja sitä sovelletaan eniten maailmalla. Toisena tulee Yhdysvaltain ja viimeisenä Kiinan malli. Erityisesti muut autoritääriset valtiot soveltavat Kiinan mallia. 

EU:n malli on luonnollinen seuraus olemassa olevista instituutioista. Yksikään jäsenmaista ei ole samanlainen taloudellinen voimanpesä kuin Kiina tai Yhdysvallat, joten on ollut parempi keskittyä kaupankäynnin tehostamiseen. Tämä malli on ollut menestyksekäs vähentämään kaupan esteitä ja luomaan vaurautta, mutta sillä on myös ongelmansa. Euroopasta ei ole kyennyt ponnistamaan samanlaisia digijättejä kuin Amazon tai Google, ja myös poliitikot ovat heränneet tähän

Eurooppa on tähän asti vaalinut oman järjestelmänsä tuomia etuja, mutta se haluaisi myös olla uusien innovaatioiden keskittymä ja luoda omat teknologiajättinsä. Erilaiset lähestymistavat datan sääntelyyn ovat kuitenkin seurausta valtioiden erilaisista taloudellisista instituutioista, eikä EU voi noin vain vaihtaa omaa järjestelmäänsä. Kuitenkin uudenlainen lähestymistapa on tarpeen innovaatioiden luomiseksi.

Kirjoittaja on palvelualojen ekosysteemihankkeessa työskentelevä Paltan korkeakouluharjoittelija Julius Zachariassen.


Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös