Kuinka päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Tätä pitää esillä Nollapäästöpäivä, jota on vietetty syyskuun 21. päivä jo vuodesta 2008 lähtien. Palvelualat tarjoavat keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi useilla innovatiivisilla, digitaalisilla ratkaisuilla.
Palvelut mahdollistavat suuret päästösäästöt monenlaisin ratkaisuin. Esimerkiksi turvallisuusalan yritys Securitas tarjoaa porttien etävalvontapalvelua. Tällöin ajoneuvoportteja valvotaan ja avataan keskitetysti Securitaksen toimipisteestä, ja kohteesta riippuen portit ovat täydessä tai osittaisessa etävalvonnassa. Kun portillla ei ole paikan päällä vartijaa, ei porttien työpisteitä myöskään tarvitse lämmittää. Tämä vähentää asiakkaan lämmitysenergian kulutusta ja joissain tapauksissa tarvetta rakentaa erillisiä porttityöpisteitä. Päästösäästöt lasketaan osaksi Securitaksen niin kutsuttua hiilikädenjälkeä.
Palvelualojen hiilikädenjälkeä arvioitiin tarkemmin Paltan teettämässä Päästövähennyksiä palveluilla -selvityksessä. Kädenjälkeä arvioitiin 11 esimerkkipalvelulla, jotka edustavat neljää Paltan edustamaa päätoimialaa: yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, informaatio ja viestintä sekä tekniset palvelut.
Selvityksessä arvioitiin, että tarkastellut esimerkkipalvelut tuottavat Suomessa vuodessa noin 164 000 tCO2:n päästösäästöt. Tämä vastaa noin 500 000 kerrostalokodin vuosittaista sähkökulutusta. Arvio perustuu vain pieneen otokseen palveluita, ja palvelualojen nykyinen kädenjälki onkin todennäköisesti huomattavasti suurempi. Lisäksi palveluvientiin liittyy suuri kädenjälkipotentiaali.
Palveluvientiin liittyy suuri hiilikädenjälkipotentiaali.
Sähkön käyttö lisääntyy useimmissa selvityksessä tarkastelluista palveluista. Sähköistyminen onkin tehokas keino palvelualojen hiilikädenjäljen kasvattamisessa, ja sama pätee alojen omien päästöjen vähentämiseen. Sähkön on kuitenkin oltava kohtuuhintaista. Hallituksen tulisi laskea palvelualojen sähkövero EU:n sallimaan minimiin, kuten on jo tehty teollisuuden sähköverolle.
Myös palveluiden aiheuttamia päästöjä vähennetään. Palvelualojen omista toiminnoista aiheutuvat suorat päästöt ovat jo nyt verrattain matalat. Kun Suomessa yhdellä hiilidioksiditonnilla tuotetaan keskimäärin 3 000 euron arvonlisä, useilla palveluiden päätoimialoilla luku on kymmen- tai jopa satakertainen. Vähemmällä tuotetaan siis enemmän.
Itse aiheutetttuja päästöjä eli hiilijalanjälkeä pienennetään jo usein keinoin. Esimerkiksi jo mainitulla turvallisuusyhtiö Securitaksella on kokeilussa drone-valvonta, ja sillä voidaan vähentää ajoneuvojen käyttöä. Liikenne ja logistiikka-alan vähähiilitiekartassa esitettiin puolestaan keinot alan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
Tietoisuus oman toiminnan vaikutuksista on ensimmäinen askel niin hiilijalanjäljen pienentämiseksi kuin kädenjäljen kasvattamiseksi.
Paltan tuoreeseen jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä jo yli puolet on sisällyttänyt ilmastonmuutoksen hillinnän strategiaansa, ja lisäksi tämä on valmisteilla lähes kymmenyksellä. Meillä Paltassa on puolestaan käynnissä ilmastolinjauksen päivitys. Lisäksi Paltan tiimiä on hiljattain kasvatettu uudella, ilmastopoliikkaan ja kestävään kasvuun keskittyvällä henkilöllä, eli allekirjoittaneella.
Tietoisuus oman toiminnan vaikutuksista on ensimmäinen askel niin hiilijalanjäljen pienentämiseksi kuin kädenjäljen kasvattamiseksi. Miten sitten lähteä liikkeelle? Tyhjennä kalenteristasi hetki nollapäästöpäivän kunniaksi ja lue lisää Päästövähennyksiä palveluilla -selvityksestä.
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
mikko.paloneva@palta.fi
