20.08.2021 -

Tulevaisuuden TE-palvelut vaativat laajakatseisuutta

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

,

Työvoimapalveluiden vaikuttavuuden parantaminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, kokonaisuuden johtamista ilman siiloutumista sekä selvästi nykyistä laajempaa digitalisaation hyödyntämistä, elinkeinopolitiikan asiantuntija Tuomas Ylitalo bloggaa.

Pohdin jo viime joulukuussa, kuka johtaa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden edistämisen digitalisointia. Nyt on aiheellista kysyä, ollaanko tätä vieläkään ratkaistu, sillä hallitus tuntuu vain lisäävän liikkuvia osia palvelurakennekokonaisuuteen. Uusia toimijoita kyllä perustetaan, mutta tarvittavat uudet ratkaisut itse ongelmiin puuttuvat.

Esimerkiksi tuoreet hallituksen esitykset työvoimapalveluiden pohjoismaisesta mallista, TE-hallinnon palvelualustasta sekä Välittäjä Oy:stä eivät tuo vieläkään ratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

  1. Miten katsoa valtionhallinnossa tietojärjestelmiä kokonaisuutena, eikä vain siilomaisesti ministeriöittäin?
  2. Miten hyödyntää osaamisesta ja työnhausta syntyvää dataa yhä ketterämmin työllisyyden edistämiseksi?
  3. Miten yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia saadaan yhä tiiviimpään yhteistyöhön yhteisen ongelman ratkaisemiseksi?
  4. Miten yrityspalveluita tulisi kehittää, jotta työnantajayritykset saisivat apua rekrytointiongelmiin?

Työllisyysasteemme on aivan liian matala, mutta samaan aikaan palvelualoilla kärsitään ankarasta osaajapulasta. Työllisyyden nostamiseksi ja kestävän hyvinvoinnin takaamiseksi tarvitaan muun muassa työllisyyttä parantavia rakenteellisia uudistuksia ja tehokkaita työvoimapalveluita. Työvoimapalveluiden vaikuttavuuden parantaminen edellyttää ennen kaikkea yhteistyön tiivistämistä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, kokonaisuuden johtamista ilman siiloutumista sekä selvästi nykyistä laajempaa digitalisaation hyödyntämistä.

Pirstaleisiin palveluihin tarvitaan kokonaisuuden hallintaa

Työmarkkinatori, palvelualusta, työnhakijaprofiili, AuroraAI, Välittäjä Oy, maahanmuuttajien digipalvelut, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, pohjoismainen malli, epävarmat kuntakokeilut ja niin edelleen. Erilaisia toimia ja toimijoita on valtavasti, mutta kokonaiskuva puuttuu. Epävarmuus työvoimapalveluiden rakentumisesta tuleekin todennäköisesti jatkumaan vielä pitkään.

Nyt tarvittaisiin osaamista ja kokonaistilanteen hahmottamista, etteivät nämä jää yksittäisinä suutareiksi. Ei saa olla niin, että esimerkiksi osatyökykyisiä maahanmuuttajia katsotaan eri ministeriöistä käsin ristiriitaisin perustein sekä tavoittein. Peräänkuulutan ministeriöiltä yhteisvastuuta, jotta myös asiakkaan ohjaaminen juuri häntä hyödyttäviin palveluihin toteutuisi jatkossa palvelurakenteen sisällä optimaalisella ja oikeutetulla tavalla, ei luukulta toiselle juoksemalla.

Yksityisten yritysten osaamista hyödynnettävä nykyistä paremmin

Tietojärjestelmät ovat käynnissä olevassa palvelurakenneuudistuksessa kaiken keskiössä. Olen huolissani siitä, ottaako tuleva valtakunnallinen työnhakijoiden asiakastietojärjestelmä eli palvelualusta tarpeeksi huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Valtakunnallista tietojärjestelmää toki tarvitaan, ja sen käyttämiseen tulee jokaisen viranomaistoimijan sitoutua.

Palvelurakennetta uudistaessa tulee huomioida, etteivät kaikki avoimet työpaikat tule esille julkisiin tietojärjestelmiin. Jatkossa tulisikin ottaa huomioon yhä vakavammin myös yksityisten palveluntuottajien tarjoamat työllistymis- ja työnvälityspalvelut. Tätä kiveä ei saa enää jättää kääntämättä.

Yksityisten palveluntuottajien luomaa lisäarvoa voitaisiin edistää yhä tehokkaammin muun muassa avaamalla yksityisille palveluntuottajille eli henkilöstöpalveluyrityksille pääsy rajatusti valtionhallinnon asiakastietojärjestelmän olennaisiin tietoihin. Tiedoista löytyisivät työnhakijan perustiedot sekä yhteydenottomahdollisuus työnhakijaan työmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Työvoimapalveluita tuottavan palveluntuottajan mahdollisuudet ottaa yhteyttä potentiaalisiin osaajiin paranisivat ja kohdennettujen työtarjouksien määrät lisääntyisivät. Tiedonvaihdosta syntyisi samalla arvokasta tietoa työtarjousten määrästä ja laadusta niiden tilastointia, jatkokehittämistä ja jopa etuuksien käsittelyä varten.

Julkisen ja yksityisen hyödyt siis kohtaisivat tässä väliportaalissa, kun työnhakija saisi syöttämiensä ennakkotietojen perusteella yhä kohdistetumpia työtarjouksia omien työhakujensa lisäksi myös nykyisen hyvin rajallisen julkisen työnvälitysalustan ulkopuolelta.

Digitalisaatiota tarvitaan toimivien palveluiden varmistamiseksi

Lisäksi on otettava huomioon, että toimivat palvelut tarkoittavat paljon muutakin kuin vain kasvokkain tapahtuvaa henkilökohtaista palvelua. Myös digitaalisesti tarjottu palvelu voi olla henkilökohtaista, jos omadatan avulla osaamisen ja työtehtävien kohtaantoa saadaan parannettua. Henkilötyövuosien lisääminen TE-hallintoon ja kuntien palvelukseen ei takaa haastatteluissa asiakkaalle tarpeellisiksi osoitettujen työnhakija- tai yrityspalveluiden laadun parantumista tai niiden saatavuutta. Myös näiden palveluiden kehittämiseen tulee osoittaa resursseja.

Myös yrityksille suunnattuja työllisyyspalveluita tulee kehittää, mikä on jätetty hallituksen nykyisissä suunnitelmissa paitsioon. Täytettävät työpaikat syntyvät suurilta osin työnantajayrityksiin, ja niiden syntymiseen vaikutetaan auttamalla myös yrityksiä, ei vain työnhakijoita. Yrityspalveluiden kehitystyö ei voi jäädä vain TE-toimistojen kontolle ja kuntien elinvoimatyön puitteisiin. Työvoiman liikkuvuus on valtakunnallista ja maamme rajoja ylittävää.

Jatkossakin loppuasiakkaille tulee tarjota mahdollisimman laadukkaat palvelut riippumatta siitä, kuka niitä tuottaa. Kun työvoimapalveluiden palvelurakennetta kehitetään, tulee keskiössä olla toimiva, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön sekä digitaalisuuteen pohjautuva monitahoinen kokonaisuus.

Lue myös Paltan tuoreet lausunnot aiheesta:

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Osaaminen ja työllisyys

tuomas.ylitalo@palta.fi

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös